Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Karjalan rahvasta

    OLYMPUS DIGITAL CAMERA

    Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan,
    sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan,
    timotei, sinä keinuva heinä. 1

    Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin.

    Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.

    (lisää…)

  • Urheilijoita ja muita tunnistettavaksi

    Juoksujoukkue v. 1937

    Klikkaa kuvaa, näet sen isompana kuvateksteineen.

    Kosunen no 10 kuva-albumeista on löytynyt monenlaisia aarteita, mm. useita kuvia muhoslaisista urheilijoista. Osa henkilöistä on tunnistamatta, joten pyydämme taas apua lukijoiltamme!

    Selaa Kosusen kuva-albumia tämän linkin kautta (tai talosivun yläosassa olevan kuvalinkin kautta).

    Siirrän kuvia tarvittaessa eri teema-albumeihin, mutta tunnistamista varten pidän ne nyt vielä toistaiseksi Kosusen galleriassa.

  • Sadonkorjuuta Konnun törmällä

    Pömi, ruispellolla

    Yleensä viljan leikkaamiseen päästiin elokuun puolivälin jälkeen. Vilja niitettiin viikatteella ja laitettiin seipäille kuivumaan. Jäljet haravoitiin käsiharavalla, eikä yhtään tähkää saanut jäädä peltoon. Ruis sidottiin lyhteille ja laitettiin kuhilaille. Kun viljat olivat kuivuneet muutaman viikon, aloitettiin puintityöt.

    (lisää…)

  • Sadonkorjuun aikaan

    Riihenpuinti 1928

    Klikkaa riihenpuintikuvaa – muutama henkilö vielä tunnistamatta. Onko kuva Martti Kesäniemen ottama?

    Kokemukseni ja muistoni sadonkorjuusta ovat 1950-60 -luvuilta. Kodin ja pääosin koko kotikylän elinehto oli se, että tehtiin työtä, jotta oli syksyllä satoa, mitä korjata. Nyt sitä vasta ymmärtää, miten suunnitelmallista ja vaativaa oli ottaa leipä maasta, metsästä, navetasta!

    (lisää…)

  • Lohiloordeja Oulujoella – keitä he olivat?

    Lohiloordit Oulujoella

    Oulujoki kiinnosti ennen ulkomaalaisia huvimatkailun, mutta myös kalastusmatkailun vuoksi. Usein puhutaan näistä lohiloordeista, jonka nimityksen sai moni ulkomaalainen rikkaammanpuoleinen herrasmies. He tulivat kalastamaan tänne valjastamattomaan jokeen ja tämä perinne jatkui aivan sotavuosiin saakka. Oikeitakin loorteja täällä on matkaillut ja kalastellut. Vuonna 1885 matkasi näille perukoille neljä oikeaa arvovierasta, kolme aatelismiestä ja yksi lady.

    (lisää…)