Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Talviurheilua Laitasaaressa – osa 1

    Oulun tervahiihdon latu kulki Oulujoen jäätä Vaalasta Ouluun useana vuonna. Pääosin latu kuitenkin vedettiin Oulusta Sankivaaran kautta Muhoksen Korkalanvaaraan, josta se jatkui Leppiniemen kautta takaisin Ouluun.

    Korkalanvaaran hyppyrit

    Hiihtoladulle tuli mittaa 75-90 km, riippuen siitä mistä latu oli kulloinkin vedetty. Nuorena poikana tuli matka hiihdettyä useampana vuonna. Tämä tapahtuma veti penkkiurheilijoita paikalle sankoin joukoin.

    Toinen merkittävä tapahtuma oli kultakelloravit Oulujoen jäällä. Koivikon kohdalle jäälle oli aurattu ravirata, jossa ajot ajettiin. Tapahtuma keräsi paikalle paljon katsojia. Onneksi jää kesti valtavan painon! Kilpailut ajettiin monissa eri sarjoissa. Hupaisin sarja oli kirkkorekiajo, johon pystyivät osallistumaan kaikki hevosen omistajat. Muistissani on muutamia kilpailijoita mm. Irja Kärnä, Rauha Markus, Pentti Heikkinen, Verneri Hautala ja tietenkin Veikko Rantakangas. Myös Laitasaaresta oli osanottajia, ainakin Arolan Paavo, muita nimiä en muista. Kultakello oli kiertopalkintona josta ajojen nimi tuli. Tapahtuma toistui vuodesta toiseen.

    (lisää…)

  • Kustaa ja Juho Keränen Amerikassa

    Kustaa ja Liisa Keränen Amerikassa perheineen

    Törmäsin facebookissa jouluna Jami Lewis nimiseen henkilöön, joka kertoi etsivänsä Keränen sukuaan Muhoksen Laitasaaresta. Lupasin auttaa häntä ja osoittautui, että hänen isoisoisänsä Kustaa Iisakki Keränen löytyy Laitasaaren Vainiokankaasta. Alkuaan hän ei ole Laitasaaren Keräsiä, vaan Rantsilan Tuomaaloita. Jamin sukujuuret menevät myös Laitasaaren Hartikkaan ja muihinkin laitasaarelaisiin tiloihin. Hänen isoäitinsä oli Kustaan tytär Mary Katherine (s. 1907).

    (lisää…)

  • Juho and Kustaa Keränen in America

    Kustaa ja Liisa Keränen Amerikassa perheineen

    At Christmas 2012 I ran across a person named Jami Lewis on Facebook. She told me she was searching for her Keränen ancestors in Laitasaari, Muhos. I promised to come to her aid and we did find out facts about the family. Her great grandfather Kustaa Iisakki Keränen could be  traced back to Vainiokangas no 55 in Laitasaari. Originally he was not one of the Keränen family in Laitasaari but one of the Tuomaala family in Rantsila. Jami´s family roots also lead to Hartikka no 3 in Laitasaari and to other farms in the area. Her grandmother was Kustaa´s daughter Mary Katherine (b. 1907).

    (lisää…)

  • Huoltokatko ohi tältä erää

    Laitasaaren historiasivusto siirrettiin uudelle palvelimelle maanantaina 4.2. Nimipalvelujen kääntyminen kesti jonkin aikaa. Siirtokatkon aikana lähetetyt kommentit eivät ole siirtyneet uudelle palvelimelle – aivan kuten aiemmassa viestissäni mainitsin.

    Laitasaaren historiasivusto toimii nyt OK, artikkeleja ja sivuja voi kommentoida jne. Kuvien latauksen osalta on vielä jonkin verran viilattavaa.

  • Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 1

    Väänäsen no 16 tilan vanhaemäntää, 91-vuotiasta Elma Väänästä (o.s. Tomperi) kävivät 9.4.2012 haastattelemassa Solja Holappa ja Jaana Hietala. Nauhalta haastattelun koonnut Kaisu Rahko. Julkaisemme Elman muisteluja useammassa eri osassa. Lämmin kiitos Elmalle!

    Hyrkin koulu 1938

    Lapsuudesta

    Elma Väänänen (o.s. Tomperi) on syntynyt Ylikiimingissä vuonna 1921. Elman ollessa vauvaiässä hänen vanhempansa ja sisaruksensa muuttivat Ylikiimingistä Muhoksen Laitasaareen Huovilan koulun lähelle Mikkolan taloon (nykyiset asukkaat Pöykiöt). Elman vanhemmilla oli kaikkiaan 7 lasta: 4 tyttöä ja 3 poikaa.

    (lisää…)