Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 2

    Väänäsen väkeä (1930)

    Pikkupiian pesti Väänäselle ja siitä miniäksi

    Väänäsen talon emäntä Anna Liisa Juhontytär (o.s. Määttä 1879-1955) oli ollut sairaalassa vatsahaavan vuoksi, jota oli hoidettu jäätyneellä kermalla. Kotiin päästyään hän ei saanut tarttua heti työhön, vain liikuskella ja levätä – ja kotona piti jatkaa hoitoa mannapuuroruokavaliolla. Emäntä tarvitsi siten itselleen apua ja haki vuonna 1935 tuolloin alle 15-vuotiaan Elman pikkupiiakseen Väänäselle. Pikkupiika passasi emäntää, keitti tälle monet kerrat pikkupadalla mannaryynipuuroa sekä kipparoi muita töitä sisällä ja ulkona.

    (lisää…)

  • Nipa Raumala – kullanhuuhtoja ja Lapin legenda

    Niilo (Nipa) Raumala

    Nipa eli Niilo Raumala syntyi Laitasaaressa 7.12.1922 ja kuoli 26.5.1983 Rovaniemellä pitkällisen sairauden väsyttämänä. Hänet on haudattu Inariin. Niilon kotitalo oli Tuohino no 71 Laitasaaressa ja hänen esipolviaan on asunut myös tiloilla Lusikka no 62 ja Halonen no 54. 1

    Kullanhuuhtojana hän aloitti viiden sotavuoden jälkeen vuonna 1945 Lemmenjoella, jossa jo häntä ennen oli hänen setänsä Aaro Raumala (s. 12.7.1908, k. 21.8.1986). Aaro oli myös Tuohinon talon poikia ja oli aloittanut kullanhuuhdonnan jo vuonna 1935. 2

    Rikastumaan Niilo ei löytämillään kultahipuilla päässyt – hänen sanotaan löytäneen yhteensä kolmekymmentä kiloa kultaa. Suurin kimpale minkä hän löysi, oli 103 grammaa. Niilon mökki oli nimeltään Pusku – sijaitsi Puskuojalla. Kuva Niilosta rännittämässä Puskuojalla vuonna 1953 löytyy täältä.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Vihtorivaara (1925)

    Kaleva-lehti
    ”Vihtorivaara” uhkaa Suomessa kansakoululaitosta.

    Vahingollinen hyönteinen on ilmestynyt jyrsimään hentoja juuria tasavallan valistuksen vainiolla.  Se on ”vihtorivaara”, se kavala mato.

    Mikä on vihtorivaara? kyselee lukija, jos hän ei ole perehtynyt kansanopetusoloihin.

    (lisää…)

  • Tuohino no 71 historia

    Tuohinon vanhaemäntä Liisu ja vieraansa Tilda

    Sain Raimo Rannalta tietoja liittyen tilaan Tuohino no 71. Talohistoriikki oli tähän asti sivustolle viemistäni kaikkein selkein – onhan siellä asunut koko ajan samaa sukua. Täydensin Raimon antamia tietoja ja vierailin talon emännän Hellevi Määtän luona. Kaikki tilan vanhat valokuvat on hänellä – siinäpä vierähti tunti jos toinenkin niitä katsellessa ja menneitä muistellessa. Kiitokset Helleville!

    (lisää…)

  • Talviurheilua Laitasaaressa – osa 1

    Oulun tervahiihdon latu kulki Oulujoen jäätä Vaalasta Ouluun useana vuonna. Pääosin latu kuitenkin vedettiin Oulusta Sankivaaran kautta Muhoksen Korkalanvaaraan, josta se jatkui Leppiniemen kautta takaisin Ouluun.

    Korkalanvaaran hyppyrit

    Hiihtoladulle tuli mittaa 75-90 km, riippuen siitä mistä latu oli kulloinkin vedetty. Nuorena poikana tuli matka hiihdettyä useampana vuonna. Tämä tapahtuma veti penkkiurheilijoita paikalle sankoin joukoin.

    Toinen merkittävä tapahtuma oli kultakelloravit Oulujoen jäällä. Koivikon kohdalle jäälle oli aurattu ravirata, jossa ajot ajettiin. Tapahtuma keräsi paikalle paljon katsojia. Onneksi jää kesti valtavan painon! Kilpailut ajettiin monissa eri sarjoissa. Hupaisin sarja oli kirkkorekiajo, johon pystyivät osallistumaan kaikki hevosen omistajat. Muistissani on muutamia kilpailijoita mm. Irja Kärnä, Rauha Markus, Pentti Heikkinen, Verneri Hautala ja tietenkin Veikko Rantakangas. Myös Laitasaaresta oli osanottajia, ainakin Arolan Paavo, muita nimiä en muista. Kultakello oli kiertopalkintona josta ajojen nimi tuli. Tapahtuma toistui vuodesta toiseen.

    (lisää…)