Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren esineistöä – tykinkuula

    Tykinkuula - Kaarlo Similä
    Tykinkuula

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Kaarlo Similä (Laitasaari, Siekkinen-Similä)

    Pyöreä raskas tykinkuula, metallia. Halkaisija n. 10 cm.

    Löytynyt kuokkamaasta n. 20 cm syvyydestä mättään alta. Löytöpaikka Oulu-Rova -maantien varressa, 20 metriä tiestä löytöpaikalle.

    Lyyli Similä kertoo 1940-luvulla ”Kolme vuotta sitten löysi veljeni poika kuokkiessaan metsää pelloksi n. 30 cm syvyydestä, mättään alta tykinkuulan, vahvuudeltaan 6 cm, paino 950 gr. Alunperin luultavasti ollut kolmen tuuman kuula, mutta ruostunut maassa, ollen pikku koloja täynnä. Arvelun mukaan on kuula Oulun linnan tykin kuulia. Löytöpaikalle on Kajaanin maantieltä nelisen sataa metriä.”

  • Ongelmia palveluntarjoajalla

    Kuten olette kaikki huomanneet, Laitasaaren historiasivustolla on ollut teknisiä ongelmia eilen ja tänään.

    Ongelmat johtuivat palveluntarjoajastamme, eli yrityksestä jonka koneella sivustomme on. Tekniikasta tietäville: PHP päivitettiin versioon 5.3.3 ja MySQL versioon 5.1. Sivusto on rakennettu WordPress julkaisujärjestelmällä ja se vaatii nuo molemmat toimiakseen.

    (lisää…)

  • Laitasaarelaiset käräjillä Limingassa 1543

    Laitasaari esiintyy ensimmäisen kerran kylän nimenä jo tarkalleen 470 vuotta (2024: 481) sitten Limingan käräjillä. 1 2 Kylä on oletettavasti ollut olemassa jo ennen tätä, mutta ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vasta tässä asiakirjassa. Voisi sanoa, että Laitasaari on vähintäänkin 481 vuotta vanha kylä.

    Huom! Kansallisarkisto uudelleendigitoi vanhoja dokumentteja eikä saanut osoiteavaruutta toimimaan enää kuten aiemmin, ei edes uudelleenohjauksilla. Tämän vuoksi lähdelinkit eivät enää toimi kaikiltaosin – eikä ole aikaa etsiä dokumentteja uudestaan ja päivittää linkkejä kuntoon. Erittäin ikävä asia!

    Limingan talvikäräjät 21.1.1543

    Limingan talvikäräjät 21.1.1543

    Påll Månson Laijtisa: bleff sachfeltt för han slo Hasu Kaupii i hudh till 3 mk gaff 1/2 mk

    (lisää…)

  • Rahkola, synnyinkotini

    Tuntematon lapsi

    Taina Koski (o.s. Putaala, s. 1948) kertoo vanhemmistaan, perheestään ja ajasta Rahkolassa.

    Äitini on Aino Valpuri (o.s. Rahko, s. 1928), Rahkolan tyttöjä – hän meni naimisiin Aarne Olavi Putaalan (s. 1927) kanssa vuonna 1947.

    Eero-veljeni syntyi vuonna 1947 Rahkolassa. Talon lapsille, eli Hulda-mummon toisesta avioliitosta syntyneille Anjalle, Erkille ja Astalle kerrottiin, että kätilö toi hänet matkalaukussa. Sitä ihmeteltiin että voiko olla mahdollista! Heikinheimo kastoi Eeron. Myös minä synnyin Rahkolassa, vuotta myöhemmin kuin veli.

    (lisää…)

  • Pikkulottana ja muita sota-ajan muistoja

    Lääkintä- ja muonituslottien piirikurssi Tyrnävällä 1937

    Olin 7-vuotias, kun talvisota syttyi, mutta jatkosodan aikana ehdin pikkulottana ”kantamaan korteni kekoon” keräämällä viljanpuinnin jälkeen pellolle varisseita tähkäpäitä ja perunannoston yhteydessä pellolle jääneitä perunoita. Mieluisinta oli pihkankeruu kotimetsästä. Pihka oli painavaa ja siitä sai runsaasti työpisteitä. Kävinpä muutaman kerran pyörällä vähän vanhemman pikkulotan kanssa kirkolla asti tiskaamassa Toivola-kodissa. Pisteitä kertyi niin paljon, että sain pikkulotta-merkin, jota nyt kannan veteraanien tilaisuuksissa rintapielessäni yhdessä veteraanien kultaisen ansiomerkin kanssa.

    (lisää…)