Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Talviurheilua Laitasaaressa – osa 2

    Eero Mäntyranta ja Heikki Markkanen poikineen Sanginjoen koululla

    Muhoksella järjestettiin useita hiihtokilpailuja 60-80-luvulla. Järjestäjinä toimivat ainakin Muhoksen Urheilijat, Laitasaaren Veto, Pyhäkosken Pyörre, Muhoksen Voitto, Pohjolan poikakodin urheilijat sekä Koivikon maatalousoppilaitos.

    Vuonna 1966 pidettiin ensimmäiset puistohiihdot Sanginjoen urheilukentän läheisyydessä. Idean isä Heikki Markkanen toimi silloin Sanginjoen koulun opettajana. Oppilaita oli 25 ja kylässä oli 50 savua. Hiihtokisojen järjestäjänä oli Laitasaaren Veto. Latu kierteli joen molemmin puolin ja sen oli tehnyt Suomen armeijan pojat Oulusta. Silloinen komentaja kenraali Kopra toimi kisojen suojelijana.

    (lisää…)

  • Kuvia urakoitu

    tuntemattomia_lapsia_lahde_markku_kesaniemi_0002b_sp

    Sivustolla oli pitkään ongelmia kuvien lataamisen kanssa. Nyt kun kuvien käsittely on onnistunut, olen lisäillyt niitä sinne tänne, siirtänyt tunnistettuja kuvia oikeisiin gallerioihin tunnistamattomista jne.

    (lisää…)

  • Niilo Raumalan elämästä

    Aarno Sipola on kirjoittanut Niilosta muistiin asioita ja lähetti niitä sivustollemme julkaistavaksi. Aarnon äiti ja Nipa olivat keskenään pikkuserkut. Niilon kotitila oli Laitasaaren Tuohino no 71.

    Niilo (Nipa) Raumala

    Niilo Raumala muutti Laitasaaresta Ouluun 22.6.1929. Vuonna 1935 hän meni Kemin yhteislyseon ensimmäiselle luokalle ja erosi toiselta luokalta vuonna 1937. Tämän jälkeen Niilo meni Oulun lyseon kolmannelle luokalle samana vuonna ja seitsemännellä luokalla ollessaan vuonna 1941 hän lähti jatkosotaan. Niilo palveli sodassa jalkaväkirykmentti 53:n II pataljoonan joukoissa Kiestingissä, Uhtuan suunnassa ja Karjalan Kannaksella. Hän kävi myös upseerikoulun kurssin no 59 vuonna 1944 ja oli reservin luutnantti.

    (lisää…)

  • Mäkelä no 19 historia

    Mäkelä no 19 - Roinisen talo - Palovaaroja ja Mäkelöitä

    Jukka Ukkola on selvittänyt Mäkelän no 19 asukkaita. Taloa on asuttu kahdessa savussa ja siihen on tultu ja lähdetty useammastakin Laitasaaren talosta. Oikein malliesimerkki sukujen ristiinrastiin avioitumisesta. Uusia asukkaita on tullut myös Utajärveltä.

    Ikävä kyllä meillä ei ole kuvia Mäkelästä – ei vanhoja eikä uusia. Toivommekin henkilöiden, joilla niitä olisi ottamaan yhteyttä. Käytämme artikkelikuvana Roinilan talon kuvaa. Roinilasta jonkin verran tekstiäkin kirjoitettuna. Klikkaa kuvaa – kaikkia siinä olevia ihmisiä ei ole vielä tunnistettu. Edit 6.2.2021 nyt on todennäköisesti tunnistettu!

    Jukka on kirjoittanut myös appivanhempiensa Parsikangas -nimisestä tilasta Laninsosolla. Kiitos Jukka urakonnista – mitäs taloa rupeat seuraavaksi tutkimaan :-D

  • Arola no 44 historia

    Ilmakuva Arolasta

    Arolan no 44 tilan historian aloittaa mielenkiintoinen henkilö Lauri Laurinpoika Häikäläinen (s. n. 1715), jonka vanhemmat olivat sissipäällikkö Lauri Häikäläinen ja hänen vaimonsa Kaarina. Joissakin tiedoissa tämän sissipäällikön nimeksi on sanottu Lorentz Heikel. Lauri Häikäläisen myöhemmistä vaiheista ei ole muuta tietoa kuin että hänen poikansa Lauri siis vihittiin Oulunsuussa pudasjärveläisen Kaarina Väätäjän kanssa, asuivat Arolassa ja myös Oulunsuun Juuruksessa. Poika Juho avioitui Liisa Laurintytär Rahkon kanssa. Liisan koti oli Rahko no 11.  (lisää…)