Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Isoisän olkihattu

    …ja muitakin Reino Helismaan ikivihreitä kappaleita kuulimme historian ensimmäisessä Laitasaaren kesätapahtumassa Juha Pirilän esittämänä. Vaikka taivas pikkuisen pilveili ja ripsautti kevyen kuuron, seurojentalolle oli saapunut yli 80 vierasta, jos lasketaan Laitasaaren Martatkin mukaan.

    Päivä sujui suunnitellun ohjelman mukaisesti ja väki tuntui viihtyvän. Yhtään vanhaa esinettä ei jäänyt tunnistamatta – jopa se kuuluisa nahkurin orsi! Tunnistuskisan voittajat saivat palkinnoksi Leskelän Kalevin hienoja puutöitä. Tihisen Eskosta leipastiin Laitasaaren nännikuminheiton mestari – kisa oli tiukka, parikin uusintakierrosta piti tasatulosten vuoksi tehdä. Laji sopii niin miehille kuin naisille – kaikenikäisille ja on todella viihdyttävä.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Sävyisä karhu (1925)

    Jo vanhat karhupsykologit ovat väittäneet, että karhu huolimatta takkuisesta turkistaan, on verrattain sävyisä otus ja täysin lojaalinen muuhun luomakuntaan nähden, milloin sitä vain ei hätyytetä tai sen ilmeiset edut ja oikeudet eivät satu ristiriitaan erinäisten periaatteitten kanssa.

    Koiraa karhu tosin ei suvaitse. Mutta kukapa rauhallinen otus koiraa suvaitsisi. Ampua räiköttelevän pyssymiehen lienee myöskin hankala houkutella karhua ojentamaan käpälää ”hyvään päivään”. Kysymme lukijalta, mitä hän pitäisi siitä, että joku äijän köriläs alkaisi tussaristaan räiskytellä tulta ja hauleja lukijan herkimpiä elimiä kohden. Kyllähän taitaisi lukijakin kimpaantua mikäli hän ei vielä olisi siellä, miss´ on sanatonna suu.

    (lisää…)

  • Laukkukaupasta – joka Vuokkia volottaa, se Iitä iikuttaa

    Kunne valivo vualimaisen valmistauhut?
    Onnakko valivo vualimaisen vaimaloih
    maih valmistauhut tai vallan asetteleheut? 1

    Tuollaisella itkuvirrellä saatettiin ”Ruotsi miehet” eli vienalaiset laukkukauppiaat matkaan perheistään. Vienankarjalaiset juuret omaavia asuu yllättävän paljon Laitasaaressa – usea esi-isistämme on kuullut äideiltään ja vaimoiltaan tämänkaltaisen itkuvirren.

    Moni vienalainen tuli 1920-luvulla vallankumouksen aikaan Suomeen – ensin Ouluun ja sieltä sitten lähikyliin. Olen aiemmin kirjoittanutkin sivustolle artikkelin otsikolla Karjalaisista – Karjalaisuudesta

    (lisää…)

  • Heikki Pekanpoika Karhun perunkirjoitus 1789

    20. heinäkuuta 1789 pitivät lautamiehet Matti Hartikka ja Matti Pelkonen perunkirjoituksen ja omaisuuden arvioinnin Karhun 1/4 manttaalin verotilalla no 7 Laitasaaren kylässä Muhoksen pitäjässä vanhan talonisännän Heikki Pekanpoika Karhun jälkeen, joka kuoli 28. toukokuuta ja jätti jälkeensä kolme avioliitossa syntynyttä lasta, pojan Pekan sekä tyttäret Saaran ja Valpurin, joista poika Pekka on täysi-ikäinen ja Saara leski, ollut naimisissa ylioppilas Erik Garvoliuksen kanssa sekä Valpuri naimisissa talollisen Juho Kestin kanssa, jotka kaikki olivat läsnä.

    (lisää…)

  • Oulujoella sattunutta

    Joki on laitasaarelaisille ollut aina tärkeä elementti – se on sekä antanut että ottanut. Ylläolevassa kuvassa naarataan hukkuneita. Kuva on Martti Kesäniemen ottama – tiedätkö tapauksen?

    Joulukuussa 1929 Laitasaaren karjantarkkailuyhdistyksen vt. karjakko Toini Emilia Kinnunen (s. 28.7.1908, herastuomari Aappo Kinnusen tytär Hyrkistä no 12) oli kahden muun naisen kanssa ylittämässä Oulujokea Parviaisen talon kohdalla kun vene kaatui. Talon palvelijatar Martta Keinänen ja Oulun läänin kiertävä karjatalousassistentti Maria Siviä Saikkonen hukkuivat. Toini itse pelastui uimalla. 1 2

    (lisää…)