Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Tinajoiku

    Tupaan tuttavaan on hyvä työntäytyä:
    myrskysäässä paarustaja poukkaa
    oven kädensijaan kiinni käyden,
    siitä kepeästi kyljen kyyheltäen
    sisuspuolen lämpöön lupaavaiseen.

    Isäntä jo tervetuliaistaan
    äänin hykertävin toivottelee,
    käden luottavaisen ojentaen.
    Vastaan nuori vaimo ketterästi kieppaa,
    katsoo säteilevin hymysilmin,
    saattaa saapuneita pöydän päähän.
    Honkapinta hohtaa hopeoissa,
    lavitsat kuin vyö on ympärillään.
    Ihmisystävyyttä yllin kyllin.

    Tuvan täydeltä taas työntäydyimme
    kontillisen onnenhönkää toimme,
    lemmenlaulut löimme peräpenkkiin.
    Olkoon lykky aina teille myötä,
    niin kuin tämä mennyt vuosikymmen
    taival taittukoon myös tuonnimmainen
    hyvää toivoen ja tehden työtä!

    Yrittäkää aina yksintuumin
    samaan hehkuvaiseen hiileen puhaltaen.
    Tulentiuku helkkyy hellan alla
    kiehauttain kahvin mieliviljaa,
    joka aatosta kuin meren meurukaista
    nostaa aidon vaahtoharjan lailla.
    Puhekuohun pauhinaksi puskee.

    Jääköön tinajoiku kurkihirren alle,
    honkapöydän hopeaiseen hohtoon
    hymyilemään ihmisystävyyttä.
    Rakkaudelle hyvää, hyvää matkaa!

    – Salli Lund, 1964

    Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille lukijoillemme!

  • Pappi-Karhu no 7 historia

    Pappi-Karhu on ilmeisesti syntynyt noin vuonna 1692 toiseksi savuksi Karhun no 7 tilalle. Tuolloin tilalla asui Karhun Iisakin veli Heikki Heikinpoika Karhu toisen vaimonsa Kaarinan kanssa.

    Kappalainen Gabriel Ståhlberg (s. 1699) osti tilan itselleen 1740-luvulla ja hänestä nimi Pappi-Karhu tilalle tulikin. Kappalainen muutti Karhun tilalle Kortilasta no 34

    (lisää…)

  • Hyvää Joulua lukijoillemme!

    Se kuusi oli vihreä ja pihkantuoksuinen.
    Sen isä pirttiin kantoi illansuussa.
    Ja kirkkaimpana yhä muistan latvatähden sen,
    mi välkkyi lapsuuskodin joulupuussa.

    Me lapsenkäsin sytytimme pienet kynttilät,
    ja niiden myötä syttyi sydämemme.
    Me näimme kedon paimenet ja lampaat säikkyvät.
    Sai jouluenkelikin vieraaksemme.

    Yön tummaan ruutuun piirtyi valo joulukynttilän.
    Se sulatteli kylmän jään ja kirren.
    Ja vaari kertoi jouluyöstä ääni väristen.
    Me veisasimme tutun paimenvirren.

    Sen kuusen tuoksu unessakin meidät ympäröi.
    Ja unessa soi laulu heleämmin.
    Ei pelottanut pakkanen, mi pirtin nurkkaan löi,
    kun hehkui lähellämme liesi lämmin.

    Se pirtti oli pieni, oli pienet asujat.
    Jo niiden ylle kasvoi vuotten kirsi.
    On lapsuusjoulun kuvat mulle yhä rakkaimmat,
    ja kaunein lapsuuskodin jouluvirsi. 1

    Hyvää Joulua teille toivottelee

    – Solja, Jaana, Pekka ja Sari

  • Äänestä kaikkien aikojen paras historiablogi!

    Laitasaaren kylän historiasivusto osallistuu Yleisradion kilpailuun, jossa haetaan kaikkien aikojen parasta historiablogia.

    (lisää…)

  • Vanhat painetut peruskartat Laitasaaresta nyt internetissä

    Jaamme teidän kaikkien kanssa uuden upean palvelun, minkä Maanmittauslaitos toi kansalaisten käytettäväksi 10.12.2013!

    Maanmittauslaitos täydentää ilmaisten karttojen valikoimaansa verkossa. Nyt myös vanhoja painettuja peruskarttoja ja Ylä-Lapin topografikarttoja voi katsella uudessa verkkopalvelussa. Kartat on painettu vuosina 1949–1992.

    Palvelussa on noin 10 000 Maanmittauslaitoksen peruskarttalehteä ja noin 850 puolustusvoimien laatimaa topografikarttalehteä Ylä-Lapista. Kartat ovat mittakaavassa 1:20 000 eli niiltä voi tarkastella maaston yksityiskohtia.

    Lue ensin palvelun käyttöohje täältä – varsinaiseen palveluun pääset täältä.