Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Matti oli pitkäaikainen lautamies ja herastuomari, minkä arvon saattoi saada pisimpään käräjäkunnan istuvista lautamiehistä tehtävässään toiminut. Hän oli myös Laitasaaren arvostetuimman luottamustoimen, kylän lohipadon isännyyden haltija. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Matti sai juopuneena olosta kaksinkertaisen rangaistuksen. Sen sai herastuomari sovittaa todennäköisesti istumalla kahtena sunnuntaina jalkapuussa kirkonmäellä.
Niin – hänen nimensä on Lampen (Ernst Lampen (1865-1938), Soljan huom)- hän on tullut sanoneeksi, että sana ”valakee ” merkitsee Savossa väriä, mutta ei milloinkaan tulta. Nyt ovat savolaiset sanoneet ensi kerran profeetalleen
– Pötyä ! ”Valakee” merkitsee sekä tulta että väriä.
Viimevuotiseen tapaan arvomme yhden kalenterin Laitasaari-Seura ry:n nykyisten ja toisen uusien jäsenten kesken. Kalenterin arvo on 18 euroa ja se on taatusti uniikki!
Kuvan lapset eivät liity tarinaan, mutta tunnistatko heitä? Kuva on vuodelta 1945. Klikkaa suuremmaksi.
Isoviha oli Suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713–21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika. Suurta Pohjan sotaa käytiin Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä valtasivat aikaisemmissa sodissa Ruotsille menettämiään alueita. 1
Suomalaisille 1710-luku oli vihan, vainon ja venäläisen vallan aikaa. Venäläiset rosvosivat, kiduttivat, polttivat ja tappoivat ihmisjoukkoja sääliä tuntematta.
Oulun vainolaiset valloittivat Antin päivänä 30.11.1714 – siis 299 vuotta sitten.
Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Allaolevassa kuvassa seurat Laitasaaren Tuvalla, nuorisoseuran talolla.
Helialla pidettiin uudemman suunnan lestadiolaisten seuroja syksyin ja keväisin. Ennen seuroja talossa leivottiin nisua ja pikkuleipiä ja ruokia laitettiin. Sana kulki kylällä, että Helialla on seurat. Ossi ja Erkki laittoivat laudat pirttiin penkeiksi. Pirtti täyttyi lähiseutujen asukkaista.
Päiväseuroissa oli lähiuskovat ja sukulaiset, jotka myös ruokittiin. Illalla tulivat seuroihin ei-uskovaiset. Perttusen isäntä tuli kieseillä Oulujoelta. Seuravieraiden hevoset pantiin kiinni tallin edustalle, loimet selkään ja heiniä eteen.