Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Pikkujoulut 15.12.1951

    Kosulankylän nuorisoseuralaisia

    Raittiuskurssin järjestämä yllätysohjelmallinen
    PIKKUJOULU
    Laitasaaren Tuvalla lauantaina 15.12.1951 klo 20
    Tanssia! Tervetuloa!

    Raittiuskurssin päättäjäistilaisuus ja samalla pikkujoulu järjestettiin Laitasaaren Tuvalla 15.12. alkaen kello 20:00. Illan ohjelma aloitettiin sytyttämällä joulukynttilät jota seurasi välittömästi kurssijoukon tervehdyslaulu. Kosulankylän nuorisoseuran esimies Teuvo Saukkonen toivotti yleisön tervetulleeksi. PPNL:n varhaisnuoriso-ohjaaja Tuulikki Koskela lauloi kaksi jouluaiheista laulua.

    (lisää…)

  • Juho Jaakonpoika Kärnä

    Juho ja Liisa Kärnä lapsineen (1916)
    Juho Jaakonpoika Kärnän (s. 4.8.1871 Kärnä no 1) suvun varhaisin mieslinjan kautta tunnettu sukunimi on Karhu. Suvun edustaja Matti Paavalinpoika Karhu (s. 1766 Puolanka Väyrylänkylä Hyttilä) – Juho Kärnän isoisän isä – muutti Puolangalta Muhoksen Laitasaareen Laukan no 24 taloon vävyksi vuonna 1792. Samalla hän ylitti rajan, jonka länsipuolella uusi isäntä otti sukunimekseen uuden tilansa nimen eli Laukan.

    Matti oli pitkäaikainen lautamies ja herastuomari, minkä arvon saattoi saada pisimpään käräjäkunnan istuvista lautamiehistä tehtävässään toiminut. Hän oli myös Laitasaaren arvostetuimman luottamustoimen, kylän lohipadon isännyyden haltija. Mutta ei niin hyvää, ettei jotain huonoakin. Matti sai juopuneena olosta kaksinkertaisen rangaistuksen. Sen sai herastuomari sovittaa todennäköisesti istumalla kahtena sunnuntaina jalkapuussa kirkonmäellä.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Aika poika (1926)

    Sisäkuva Kangasollin pirtistä
    Tunnettu savolainen matkailija ja rotuhumoristi on nyt joutunut pahaan kiipeliin savolaisten toimesta – yhdestä ainoasta sanasta. Ja se ei liene lainkaan hauskaa miehelle, joka koko vaikutuksensa ajan on pitänyt koholla savolaisrotuista kissan häntää. Kiittämättömyys on maailman palkka myöskin Savossa, ja ehkäpä ennen kaikkea Savossa.

    Niin – hänen nimensä on Lampen (Ernst Lampen (1865-1938), Soljan huom)- hän on tullut sanoneeksi, että sana ”valakee ” merkitsee Savossa väriä, mutta ei milloinkaan tulta. Nyt ovat savolaiset sanoneet ensi kerran profeetalleen

    – Pötyä ! ”Valakee” merkitsee sekä tulta että väriä.

    (lisää…)

  • Arvottu – Laitasaari-kalenteri vuodelle 2014

    Laitasaari-kalenteri 2014

    Viimevuotiseen tapaan arvomme yhden kalenterin Laitasaari-Seura ry:n nykyisten ja toisen uusien jäsenten kesken. Kalenterin arvo on 18 euroa ja se on taatusti uniikki!

    (lisää…)

  • Koivu ja tähti

    Lapsukaiset (1945)

    Kuvan lapset eivät liity tarinaan, mutta tunnistatko heitä? Kuva on vuodelta 1945. Klikkaa suuremmaksi. 

    Isoviha oli Suuren Pohjan sodan (1700–1721) aikainen venäläisten miehitys Suomessa vuosina 1713–21. Se päättyi Uudenkaupungin rauhaan. Isoviha-nimitys on syntynyt vasta historioitsijoiden teksteissä – aikalaislähteissä siitä käytetään nimitystä venäläisen ylivallan aika. Suurta Pohjan sotaa käytiin Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Tanska, Saksa, Puola ja Venäjä valtasivat aikaisemmissa sodissa Ruotsille menettämiään alueita. 1

    Suomalaisille 1710-luku oli vihan, vainon ja venäläisen vallan aikaa. Venäläiset rosvosivat, kiduttivat, polttivat ja tappoivat ihmisjoukkoja sääliä tuntematta.

    Oulun vainolaiset valloittivat Antin päivänä 30.11.1714 – siis 299 vuotta sitten.

    (lisää…)