Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Jaakko Aitamurto – Laitasaaresta Afrikkaan

    Jaakko Matinpoika Aitamurto

    Jos Laitasaaresta mentiin paljon Amerikkaan siirtolaiseksi, lähdettiinpä täältä myös muualle. Jaakko Matinpoika Aitamurto (s. 1.5.1882 Laitasaari, k. 20.5.1957 Pretoria Etelä-Afrikka) matkasi aina Afrikkaan saakka.

    Jaakon isä Matti Iisakinpoika Aitamurto (s. 1.1.1859) oli syntyisin Laitasaaresta – äiti oli Kaisa Juhontytär Niemelä (s. 13.6.1854 Utajärvi). Matin isä Iisakki Aitamurto (s. n. 1803) asui vuonna 1860 Mäkelän no 19 torpparina, joten Matti saattoi syntyä perheen siellä asuessa; hänen kummeinaankin esiintyy Mäkelät.

    Matin suku oli alkuaan Muhoksen Anttiloita. Pekka Anttila muutti Utajärven Murronkylän Aitamurtoon ja otti ajan ja tavan mukaisesti tilan nimen. Kun sukua muutti takaisin Muhokselle,  heillä oli käytössä tämä sukunimi. Matti oli 1880 Laitasaaren Huovisessa no 15 renkinä, vuonna 1885 perheineen itsellisenä Kekkolassa no 28 ja myöhemmin Väärän no 5 mäkitupalaisena. Jaakko oli siis todennäköisesti syntynyt joko Huovisessa tai Kekkolassa; vuoden 1882 henkikirjoja ei valitettavasti ole käytettävissäni. 1 2 3 4

    (lisää…)

  • 100.000 käynnin raja ylitetty

    Kortinpelaajat

    Laitasaaren historiasivuston rakentaminen aloitettiin lokakuussa 2011. Aluksi työkalu oli Blogger, mutta se todettiin liian köykäiseksi tarpeisiimme. Nykymuotoinen WordPress-julkaisujärjestelmällä rakennettu sivusto avattiin kaiken kansan luettavaksi 22.3.2012.

    Järjestelmässä on sivuja tällä hetkellä 412. Julkaistuja artikkeleja eli tarinoita on kertynyt 355. Valokuvia sivustolle on ladattu 1 468 kpl. Lukijoistamme 64% ovat käyneet sivustolla aiemminkin, eli ovat vakiolukijoita. Katseltujen sivujen kokonaismäärä on 427 752.

    Ylläoleva kuva on mielestäni yksi parhaimmista mitä arkistossamme on. Onko kuvaaja Martti Kesäniemi? Kuva on otettu todennäköisesti joko 1930-luvun lopulla tai 1940-luvun alussa, koska kuvassa oleva Benhard Holappa (s. 1918 Holappa no 51) kaatui sodassa vuonna 1944. Kuvaa voi klikata suuremmaksi.

  • Värjärimestari Fjellström, Inkalan omistaja

    Vanha-Inkala

    Inkalan talo Kosusten aikaan, pihamaalla isäntäväki – klikkaa kuvaa

    Ylä- ja Ala-Inkalan taloja no 38 omisti 1850-luvun alusta lähtien oululainen värjärimestari Jacob Eric Jacobinpoika Fjellström (s. 1792). Hän osti tilan huutokaupasta ja Inkalan edelliset asukkaat muuttivat Ouluun.

    Jacobin afääriasiat olivat jo loppusuoralla, olihan hän jo 60-vuotias, tuon ajan mittapuulla ikäloppu. Oulun Wiikko-Sanomissa kirjoitettiin 18.12.1852:

    Allamainittu tietää antaa kunnioittawasti tämän kautta, että hän on wastaanottanut wärjäri-mestari J. Fjellström’in wärjäys-oikeuden tässä kaupungissa, ja pyytää arvollista kaupungin ja maakunnan yhteistä kansaa tuomaan kohtuullista wärjäys-maksoa wastaan hänelle värjättäväksi Pumpuli- Willa- Silkki- ja Pellawan lankoja ja waatteita; ja lupaa että työt tehdään kaikinpuolin hywästi ja wiiwyttelemättä.

    R. Helander

    (lisää…)

  • Lue eKalevasta juttu Laitasaaren historiasivustosta

    Kalevan Sunnuntai-liite 22.12.2013

    Painoteknisten ongelmien vuoksi Kalevan jakelu on myöhässä useilla alueilla.

    Näköislehti eKaleva on avoinna kaikille, mutta vain tänään.

    Lehteen pääset tämän linkin kautta – avautuu uusi ikkuna – klikkaa laatikon sisältä linkkiä Avaa eKaleva, valitse avautuvan näkymän alapalkista kalenteri-kuvake ja kalenterista päivä 22.12.2013.

    Jos et nyt ehdi lukemaan, eKalevan voi myös ostaa vaikka yhdeksi päiväksi, hinta ei ole paha.

    Artikkelin on kirjoittanut Hanna Kuonansuu, kuvat JP Moilasen. Molemmilla erinomainen ammattilaisen ote!

    P.S. Kalenteriarpajaiset päättyvät, arvonnan tulokset ilmoitetaan tänään.

    Kalevan Sunnuntai-liite 22.12.2013

  • Tinajoiku

    Käärmelän pirtissä?

    Tupaan tuttavaan on hyvä työntäytyä:
    myrskysäässä paarustaja poukkaa
    oven kädensijaan kiinni käyden,
    siitä kepeästi kyljen kyyheltäen
    sisuspuolen lämpöön lupaavaiseen.

    Isäntä jo tervetuliaistaan
    äänin hykertävin toivottelee,
    käden luottavaisen ojentaen.
    Vastaan nuori vaimo ketterästi kieppaa,
    katsoo säteilevin hymysilmin,
    saattaa saapuneita pöydän päähän.
    Honkapinta hohtaa hopeoissa,
    lavitsat kuin vyö on ympärillään.
    Ihmisystävyyttä yllin kyllin.

    Tuvan täydeltä taas työntäydyimme
    kontillisen onnenhönkää toimme,
    lemmenlaulut löimme peräpenkkiin.
    Olkoon lykky aina teille myötä,
    niin kuin tämä mennyt vuosikymmen
    taival taittukoon myös tuonnimmainen
    hyvää toivoen ja tehden työtä!

    Yrittäkää aina yksintuumin
    samaan hehkuvaiseen hiileen puhaltaen.
    Tulentiuku helkkyy hellan alla
    kiehauttain kahvin mieliviljaa,
    joka aatosta kuin meren meurukaista
    nostaa aidon vaahtoharjan lailla.
    Puhekuohun pauhinaksi puskee.

    Jääköön tinajoiku kurkihirren alle,
    honkapöydän hopeaiseen hohtoon
    hymyilemään ihmisystävyyttä.
    Rakkaudelle hyvää, hyvää matkaa!

    – Salli Lund, 1964

    Hyvää Uutta Vuotta 2014 kaikille lukijoillemme!