Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Klikkaa kuvia isommiksi niin näet kuvatekstit – kuvissa muutamia tunnistamattomia ihmisiä.
Kiirut on aika nyt että eipä tahdo joutaa kynään kajota. Koska eivät ne, joilla olisi paremmin aikaa ja ovat kynään kykeneväisempia, näytä huolivan lukijain tiedon halujen tyydyttämisestä paikkakunnallamme, olen päättänyt joskus ottaa kynän kankiaan käteeni ja töhertää muutamia riviä O. I. lehden arvoisille palstoille.
Heikolta tuntuu elämä: jalat ovat tönkkönä, selkää vihloo ja korvissa soi 25:n epävireisen puhelinlangan sinfonia, varpaitten päällisnahka on riekaleina sekä kantapäissä on pahoja lyöttymiä, mustelmille iskettyjen kylkinahkojen alla voi olla poikki muutamia kylkiluita, mutta saattavat ne silti olla suurin piirtein ehyetkin – tuntuu vain siltä kuin olisivat poikki, mikä ei olisi ihme ollenkaan, kun on seisonut korttijonossa yhden pitkän rupeaman. Ei, ei tässä ole liioittelua vähääkään, paremminkin tämä on hyvin lievästi sanottu.
Lukekaapas aiemmin julkaistuja heinäntekomuistoja tämän linkin kautta.
Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.
Amerikansuomalaisen mainarin ja perinnelaulujen taitajan Kustaa Aaponpoika Similän (s. 19.1.1880 Muhosperä Similä) sukujuuret ovat Laitasaaren Laukan no 24 talossa. Kustaa oli Laukan tilan isännän Matti Tallmanin tyttären Liisa Laukan (s. 12.12.1779) ja hänen puolisonsa Kaaperi Matinpoika Korhosen (myöh. Kettunen, s. 27.10.1779 Utajärvi) lapsenlapsi eli pojan tyttären poika.