Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Noitaoikeudenkäynti vuonna 1680

    Lusia Rusintytär Korhonen

    Sankaritekoja Ahmaksella on sarjakuvamuotoon tehty teos Utajärven Ahmaksen kylästä kotoisin olleista kolmesta merkkihenkilöstä.

    Lasse Lassenpoika Räisänen oli suurikokoinen voimamies, aloitekykyinen ja peloton sankari. Tarinat Iso-Räisäsen taisteluista vainolaisia vastaan elävät yhä.

    Lusia Rusintytär Korhonen oli ahmaslainen kansanparantaja, muinaisrunojen taitaja ja runonlaulaja. Kurjan kohtalon kokeneen Lusian vaiheista on saatu tietoja 1600-luvun käräjäpöytäkirjoista, joissa häntä syytetään noituudesta. (lisää…)

  • Sivustolla julkaistu 410 artikkelia!

    Laitasaari-kyltti
    Tulin vain hämmästelemään että TODELLAKIN – Laitasaaren historiasivustolla on julkaistu tähän päivään mennessä yhteensä

    410 artikkelia

    Voisipa melkein kysyä, että mistä näitä tulee :-)

    No me tiedämme ja kiitämme kaikkia teitä jotka olette lähettäneet meille aineistoa – kuin myös ”vakikirjoittajiamme”, jotka löytyvät tältä sivulta.

    Voit listata kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta.

    Suuret kiitokset myös henkilölle, joka pitää huolen, etteivät sivuston tarinat häviä bittiavaruuteen – kiitos Pekka!

  • Laitasaaren esineistöä – nauhapirta ja käpy

    Männikön Annan nauhapirta ja käpy

    Nauhapirta ja käpy

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Anna Männikkö (s. 1889, Juho Fransinpoika Määttä-Männikön tytär, asui Kaupista lohkaistussa Männikön talossa).

    Litteä, siromuotoiseksi veistetty lauta, jossa on samansuuntaisia pystysuoria rakosia ja niiden välissä puolissa samalla korkeudella rivi reikiä. Pirrassa on ollut 19 rakoa.

    Puuta, 27cm x 17cm. Vuosiluku 1864.

    Kun värikkäät villaiset loimilangat jaetaan pujottamalla ne puoliksi pirran rakosiin ja reikiin, saadaan viriö aukeamaan ja sulkeutumaan välinettä nostamalla ja laskemalla aivan kuin kangasta kudottaessa. Nauhapirralla saadaan aikaan kapea nauha.

  • Jännityskertomus päättyi kirjastoon – Topeliuksen aapinen 1700-luvulta

    Kristoffer Toppeliuksen venäjänkielisen aapisen viimeinen sivu

    Helsingin Sanomat 15.1.2000:

    Uskomaton, mutta tosi jännityskertomus päättyi perjantaina Helsingin yliopiston kirjastossa, kun Topeliuksen suku ja Topelius-seura luovuttivat 1700-luvulta peräisin olevan aapisen arvoiseensa ympäristöön.

    Pieni, kulunut kirjanen on seikkaillut vuonna 1706 syntyneen Kristoffer Topeliuksen, satusetä Zachris Topeliuksen isoisän isän mukana. Seikkailusta syntyi kaikkien tuntema tarina Koivu ja tähti.

    (lisää…)

  • Olutta tulee olla kestikievarissa matkustajain varalla

    Apajan kaupparakennus (1996)

    Vuonna 1891 Joulukuun 31. p. päätti Muhoksen kunta yksimielisesti pitämässään varsinaisessa kuntakokouksessa, että niissä kievareissa, mitkä mainittuun kuntaan kuuluvat, oluen myönti peräti kielletään, ettei minkään nimistä olutta saa matkustavaisille rahan edestä antaa.

    (lisää…)