Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
410 artikkelia
Voisipa melkein kysyä, että mistä näitä tulee :-)
No me tiedämme ja kiitämme kaikkia teitä jotka olette lähettäneet meille aineistoa – kuin myös ”vakikirjoittajiamme”, jotka löytyvät tältä sivulta.
Voit listata kaikki artikkelit aakkosjärjestyksessä tämän linkin kautta.
Suuret kiitokset myös henkilölle, joka pitää huolen, etteivät sivuston tarinat häviä bittiavaruuteen – kiitos Pekka!
Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Anna Männikkö (s. 1889, Juho Fransinpoika Määttä-Männikön tytär, asui Kaupista lohkaistussa Männikön talossa).
Litteä, siromuotoiseksi veistetty lauta, jossa on samansuuntaisia pystysuoria rakosia ja niiden välissä puolissa samalla korkeudella rivi reikiä. Pirrassa on ollut 19 rakoa.
Puuta, 27cm x 17cm. Vuosiluku 1864.
Kun värikkäät villaiset loimilangat jaetaan pujottamalla ne puoliksi pirran rakosiin ja reikiin, saadaan viriö aukeamaan ja sulkeutumaan välinettä nostamalla ja laskemalla aivan kuin kangasta kudottaessa. Nauhapirralla saadaan aikaan kapea nauha.
Helsingin Sanomat 15.1.2000:
Uskomaton, mutta tosi jännityskertomus päättyi perjantaina Helsingin yliopiston kirjastossa, kun Topeliuksen suku ja Topelius-seura luovuttivat 1700-luvulta peräisin olevan aapisen arvoiseensa ympäristöön.
Pieni, kulunut kirjanen on seikkaillut vuonna 1706 syntyneen Kristoffer Topeliuksen, satusetä Zachris Topeliuksen isoisän isän mukana. Seikkailusta syntyi kaikkien tuntema tarina Koivu ja tähti.
Vuonna 1891 Joulukuun 31. p. päätti Muhoksen kunta yksimielisesti pitämässään varsinaisessa kuntakokouksessa, että niissä kievareissa, mitkä mainittuun kuntaan kuuluvat, oluen myönti peräti kielletään, ettei minkään nimistä olutta saa matkustavaisille rahan edestä antaa.
Tänä kesänä (2014) tulee kuluneeksi 70 vuotta karjalaisten lopullisesta lähdöstä Karjalasta. Evakkotaival merkitsi lähes 430 000 ihmiselle uuden elämän rakentamista uuteen ympäristöön. Heitä asutettiin paljon myös Pohjanmaalle. Muhokselle heitä tuli erityisesti Salmista.
Lue kaikki historiasivuston evakkotarinat tämän linkin kautta ja karjalaisiin liittyvät tämän linkin kautta.
Ottaisimme sivustolle erittäin mielellämme myös lisää vastaavia tarinoita ja muisteluja – vuosia on kulunut jo niin monta, ettei aikalaisia ole kohta enää kertomassa…
Lue myös Yle:n artikkeli aiheesta.