Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Kuvassa puolukanpoimijan Maria-vaimo
Ote pöytäkirjasta, tehty lakimääräisissä Kihlakunnan syyskäräjissä Muhoksen pitäjän käräjäkunnassa Oulun tuomiokuntaa Walkolan maalla Muhoksen kylässä vuonna 1880 Lokakuun 29. päivä § 115
Luvattomasta marjojenpoimimisesta on Metsänvahti Jaako Aitamurto Laitasaaren kylästä näihin käräjiin haastanut Itsellismiehen Antti Lassinpoika Keräsen samasta kylästä, ja kun tämä asia nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianosaiset molemmin puolin itse saapuville.
Sivustolla olevia sadonkorjuuseen liittyviä tarinoita voit lukea tämän linkin kautta.
Klikkaamalla linkkiä avautuu luettelo teeman artikkeleista, joiden otsikkoa klikkaamalla voit lukea ko. artikkelin.
Kaunista loppukesää lukijoillemme!
syönyt uuhta, syönyt vuohta,
syönyt lehmeä mahoa,
syönyt karjua sikoa:
en ole vielä mointa syönyt
en tämän palan makuista! ”
Valistunut ja arvostelukykyinen lukija havaitsee, ettei tämä ole allekirjoittaneen runoutta, vaan puhuttua suulla suuremmalla, itse Antero Vipusen, tietäjän, jonka vatsasta vaka vanha Väinämöinen konttasi hakemaan niitä kolmea puuttuvaa sanaa, mitä hän tarvitsi veneen laitoja liitellessään (nyt on yhtä kova kiipeli veneen nauloista). Ja kun viisas Vipunen ei suostunut muuten luovuttamaan tietojaan, kyhäsi laulaja Väinämöinen pajan tietäjän vatsaan, josta syystä sitten tietäjän valtimo yltyi sytkyttämään liian vilkkaassa tempossa ja muutakin ylimääräistä äänenpitoa taisi korahdella sisästä päin. Ja niin tietäjä arveli syöneensä jotakin sopimatonta…
Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.
Lani lähti kerran kulkemaan hevosella nykyisen Soson yli Ängeslevää kohti. Kun eläin tuon tuostakin tupsahteli vetelään suohon, nosti ajaja sen aina ylös, tuumaillen itsekseen”So So” siitä tuli Soso suon nimeksi.
Tänään Koivu ja Tähti -pääjuhlassa palkittiin laitasaarelaiset Alli ja Väinö P. Karppinen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta kotiseututyöstä.
Alli ja Väinö ovat myös Laitasaari-Seura ry:n perustajajäseniä – seura onnittelee lämpimästi!
Muut juhlassa palkitut Koivu ja Tähti -henkilöt ovat Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen.
Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008).
Lue vuoden 2014 Koivu ja Tähti -lehti täältä (pdf).