Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Sadonkorjuuta Laitasaaressa

    Sivustolla olevia sadonkorjuuseen liittyviä tarinoita voit lukea tämän linkin kautta.

    Klikkaamalla linkkiä avautuu luettelo teeman artikkeleista, joiden otsikkoa klikkaamalla voit lukea ko. artikkelin.

    Kaunista loppukesää lukijoillemme!

  • Aku pakinoi – Jo olen jotaki syönyt… (1945)

    ” Jo olen jotaki syönyt..

    syönyt uuhta, syönyt vuohta,
    syönyt lehmeä mahoa,
    syönyt karjua sikoa:
    en ole vielä mointa syönyt
    en tämän palan makuista! ”

    Valistunut ja arvostelukykyinen lukija havaitsee, ettei tämä ole allekirjoittaneen runoutta, vaan puhuttua suulla suuremmalla, itse Antero Vipusen, tietäjän, jonka vatsasta vaka vanha Väinämöinen konttasi hakemaan niitä kolmea puuttuvaa sanaa, mitä hän tarvitsi veneen laitoja liitellessään (nyt on yhtä kova kiipeli veneen nauloista). Ja kun viisas Vipunen ei suostunut muuten luovuttamaan tietojaan, kyhäsi laulaja Väinämöinen pajan tietäjän vatsaan, josta syystä sitten tietäjän valtimo yltyi sytkyttämään liian vilkkaassa tempossa ja muutakin ylimääräistä äänenpitoa taisi korahdella sisästä päin. Ja niin tietäjä arveli syöneensä jotakin sopimatonta…

    (lisää…)

  • Jättiläistarinoita – osa 6, Lani ja Hilippa

    Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

    Muhoksen Jättiläiskankaalla kerrotaan asuneen Lani niminen Jättiläinen. Hänestä on tarinan mukaan saanut nimensä Laninsoso, joka ennen on ollut vetelä suo, vaan nyt on paikkakunnan paras viljamaa.

    Lani lähti kerran kulkemaan hevosella nykyisen Soson yli Ängeslevää kohti. Kun eläin tuon tuostakin tupsahteli vetelään suohon, nosti ajaja sen aina ylös, tuumaillen itsekseen”So So” siitä tuli Soso suon nimeksi.

    (lisää…)

  • Laitasaarelainen kotiseututyön veteraanipariskunta palkittiin

    Tänään Koivu ja Tähti -pääjuhlassa palkittiin laitasaarelaiset Alli ja Väinö P. Karppinen ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta kotiseututyöstä.

    Alli ja Väinö ovat myös Laitasaari-Seura ry:n perustajajäseniä – seura onnittelee lämpimästi!

    Muut juhlassa palkitut Koivu ja Tähti -henkilöt ovat Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen.

    Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008).

    Lue vuoden 2014 Koivu ja Tähti -lehti täältä (pdf).

  • Noitaoikeudenkäynti vuonna 1680

    Sankaritekoja Ahmaksella on sarjakuvamuotoon tehty teos Utajärven Ahmaksen kylästä kotoisin olleista kolmesta merkkihenkilöstä.

    Lasse Lassenpoika Räisänen oli suurikokoinen voimamies, aloitekykyinen ja peloton sankari. Tarinat Iso-Räisäsen taisteluista vainolaisia vastaan elävät yhä.

    Lusia Rusintytär Korhonen oli ahmaslainen kansanparantaja, muinaisrunojen taitaja ja runonlaulaja. Kurjan kohtalon kokeneen Lusian vaiheista on saatu tietoja 1600-luvun käräjäpöytäkirjoista, joissa häntä syytetään noituudesta. (lisää…)