Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Oulujoen Tervasoutu

    Oulujoen Tervasoutu 13.-14.6.2014 oli 30. kerta ja juhlasoutu

    Veneet lähtivät Vaalasta perjantaina kohti välietappia Muhosta. Soutamaan pystyi lähtemään myös Muhoksen venesatamasta lauantaiaamuna. Venekuntia oli tällä kertaa seitsemän, parhaimpina aikoina niitä oli yli 20. Mukana olleena voin suositella tätä muillekin laitasaarelaisille. Nyt monessa veneessä oli vapaita paikkoja.

    Maantietä liikkuessa ei voi nähdä sitä kauneutta mitä joelta katsottuna näkee. Kun lähdetään soutamaan Muhokselta, tulee ensimmäisenä vastaan Rovastinsaari mahtavine vanhoine puustoineen. Saaren kahtapuolta näkee Hartikan, Koivikon ja Koortilan talot.

    (lisää…)

  • Tapio no 26 historia

    Kirjoitin ennen kesälaitumille lähtöä Tapion no 26 historiaa. Kävin myös silloin skannaamassa Kallion tilalla nipullisen kuvia tilasta ja asukkaista, joita minulle olivat keränneet Pikkuahojen jälkeläiset. Suuri kiitos siis niistä – kuvat aina elävöittävät talohistorioita.

    Tapion tilalla on aikojen saatossa asunut Kärniä, Hiltusia, Tihisiä, Kontuja, Putaaloita, Manamansalon Haatajia ja sitten siihen lopuksi muutti Pikkuahojen eli Otavan sukua Pudasjärveltä. Kaivelin vanhoja sanomalehtiä ja niistä löytyikin Juho Jaako Pikkuahosta (s. 1856) muutamia pieniä mainintoja. Juho Jaako ilmoitti Kaiku-lehdessä v. 1899 isänsä poromerkin käytöstä. Hän kielsi siinä julkisesti kenenkään muun sitä käyttämästä. Siitä siis selvisi, että Juho Jaako ja hänen isänsäkin ovat olleet poromiehiä. Vuonna 1903 hän kauppasi vapaaehtoisella huutokaupalla Pudasjärven Hetekylän Pikkuaho -nimisestä talostaan irtainta omaisuutta sekä tukkimetsän vuonna 1903. Ilmeisesti hän oli jo tuolloin muuttopuuhissa tänne Laitasaareen, koska tilan tukkimetsäkin myytiin.

    Lisää suvun elämästä voi lukea siis nyt Tapion no 26 sivulta.

    Mikäli sinulla on lisätietoja Tapion tilalla mainituista henkilöistä, otamme niitä mielellämme vastaan.  1 2

  • Puolukanpoiminnasta käräjille

    Kuvassa puolukanpoimijan Maria-vaimo

    Ote pöytäkirjasta, tehty lakimääräisissä Kihlakunnan syyskäräjissä Muhoksen pitäjän käräjäkunnassa Oulun tuomiokuntaa Walkolan maalla Muhoksen kylässä vuonna 1880 Lokakuun 29. päivä § 115

    Luvattomasta marjojenpoimimisesta on Metsänvahti Jaako Aitamurto Laitasaaren kylästä näihin käräjiin haastanut Itsellismiehen Antti Lassinpoika Keräsen samasta kylästä, ja kun tämä asia nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianosaiset molemmin puolin itse saapuville.

    (lisää…)

  • Sadonkorjuuta Laitasaaressa

    Sivustolla olevia sadonkorjuuseen liittyviä tarinoita voit lukea tämän linkin kautta.

    Klikkaamalla linkkiä avautuu luettelo teeman artikkeleista, joiden otsikkoa klikkaamalla voit lukea ko. artikkelin.

    Kaunista loppukesää lukijoillemme!

  • Aku pakinoi – Jo olen jotaki syönyt… (1945)

    ” Jo olen jotaki syönyt..

    syönyt uuhta, syönyt vuohta,
    syönyt lehmeä mahoa,
    syönyt karjua sikoa:
    en ole vielä mointa syönyt
    en tämän palan makuista! ”

    Valistunut ja arvostelukykyinen lukija havaitsee, ettei tämä ole allekirjoittaneen runoutta, vaan puhuttua suulla suuremmalla, itse Antero Vipusen, tietäjän, jonka vatsasta vaka vanha Väinämöinen konttasi hakemaan niitä kolmea puuttuvaa sanaa, mitä hän tarvitsi veneen laitoja liitellessään (nyt on yhtä kova kiipeli veneen nauloista). Ja kun viisas Vipunen ei suostunut muuten luovuttamaan tietojaan, kyhäsi laulaja Väinämöinen pajan tietäjän vatsaan, josta syystä sitten tietäjän valtimo yltyi sytkyttämään liian vilkkaassa tempossa ja muutakin ylimääräistä äänenpitoa taisi korahdella sisästä päin. Ja niin tietäjä arveli syöneensä jotakin sopimatonta…

    (lisää…)