Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Sana

    Väärän talon väkeä, Oulujoki taustalla

    Väliin päilyy aatossilta
    kirkkaana kuin järven pinta,
    asiaa ois mielin määrin
    sen kun tuosta kokoon käärit
    runonviehkuroille taitat
    uutisrieskan, tuumit, laitat  –
    taikka paksun limpun paistat.

    Sanaa on niin monenlaista
    lämmintäkin, malttavaista.
    Sana on kuin raitin väki
    yhden hyväks kaikki näki
    käypäseksi kaikin puolin
    rehellinen sana, suorin.

    Toinen sana  –  torninnaakka  –
    kirkuu  –  kuuluu kuuhun saakka.
    Tai on yksiöistä jäätä
    haperoa toinen puoli.
    Eihän tuosta kukaan huoli.

    Mutta joskus elontiellä
    työt kun luontuu, sanat meillä
    toisinaan tien viertä kaahaa
    taikka jälkeenjääden laahaa.

    Työllä maailma on luotu.
    Hyvät kädet kelle suotu
    töissään elävä on aina
    unholaan ei aika paina.

    Siitä sanaa pitäis saada
    kuluneita syrjään laasta.
    Minä lupaan:  työni tupaan
    raahaan sanataakan vakaan
    jätän jälkeen turhat paukut  –
    seulon siemensanain jyvät
    niistä kasvaa touot hyvät.

    Ystävyyden otin mukaan
    ei kai väitä vastaan kukaan.
    Sille kasvupaikan laitan
    ohikulkeville taitan.

    – Salli Lund, 1951

    P.S. Tunnistatko kuvan ihmisiä? Näkyykö taustalla Oulujoki? Klikkaa kuvaa isommaksi.

  • Tyllinoja no 46 historia

    Sadonkorjuuta Tyllissä

    Kirjoittelin myös Tyllinojan no 46 historiaa ennen kesälaitumille kirmaamista. Sain hienosti apua Kalle Mertaniemeltä, joka on nykyinen Tyllin omistaja. Kallen kanssa hoksasimme tämän selvittelyn tiimoilta, että mehän olemme 7. serkut Hartikoiden kautta!

    Lueskelin jälleen vanhoja sanomalehtiä ja sieltä löytyi hauska artikkeli kenttätansseista liittyen Tyllinojaan. Artikkeli on vuodelta 1895 Oulun Ilmoituslehdestä

    Kenttätanssia on tänäkin kesänä pidetty Muhoksella. Sunnuntai-iltoina melkein säännöllisesti kokoupi lukuisasti aina nuorta kansaa muutaman metsän keskessä siaitsewalle kentälle Tyllinojan talon läheisyydessä. Siellä harpun soitolla myöhään yöhön asti huwitellaan itseänsä ja hypitään wäsyksiin asti ja sieltä palatessaan häiritään useinkin rauhallisten ihmisten yönlepoa. Palkkawäki kun tämmöisessä tilaisuudessa yönsä wiettää, niin on arwattawa, että sen maanantai aamuin on kowin waikea työhön lähteä, kun ei nuo huwit wastaakaan sitä lepoa, minkä ihminen yöllä tarwitsee. 1

    Vuonna 1897 Tyllinojassa sattui tulipalo ja siitä kirjoitti Oulun Ilmoituslehti 20. syyskuuta

    Tyllinojan navetta, talli ja muita ulkohuoneita oli palannut poroksi. Vaara oli myös uhannut asuinrakennustakin, mutta kovalla ponnistuksella talon palo oli saatu estetyksi. Tuli oli päässyt irti karjakeittiöstä. Rakennukset olivat olleet vakuutetut, joten vahinkoja korvattiin ainakin jonkinverran. 2

  • Oulujoen Tervasoutu

    Tervasoutu

    Oulujoen Tervasoutu 13.-14.6.2014 oli 30. kerta ja juhlasoutu

    Veneet lähtivät Vaalasta perjantaina kohti välietappia Muhosta. Soutamaan pystyi lähtemään myös Muhoksen venesatamasta lauantaiaamuna. Venekuntia oli tällä kertaa seitsemän, parhaimpina aikoina niitä oli yli 20. Mukana olleena voin suositella tätä muillekin laitasaarelaisille. Nyt monessa veneessä oli vapaita paikkoja.

    Maantietä liikkuessa ei voi nähdä sitä kauneutta mitä joelta katsottuna näkee. Kun lähdetään soutamaan Muhokselta, tulee ensimmäisenä vastaan Rovastinsaari mahtavine vanhoine puustoineen. Saaren kahtapuolta näkee Hartikan, Koivikon ja Koortilan talot.

    (lisää…)

  • Tapio no 26 historia

    Poromerkki Pikkuahot

    Kirjoitin ennen kesälaitumille lähtöä Tapion no 26 historiaa. Kävin myös silloin skannaamassa Kallion tilalla nipullisen kuvia tilasta ja asukkaista, joita minulle olivat keränneet Pikkuahojen jälkeläiset. Suuri kiitos siis niistä – kuvat aina elävöittävät talohistorioita.

    Tapion tilalla on aikojen saatossa asunut Kärniä, Hiltusia, Tihisiä, Kontuja, Putaaloita, Manamansalon Haatajia ja sitten siihen lopuksi muutti Pikkuahojen eli Otavan sukua Pudasjärveltä. Kaivelin vanhoja sanomalehtiä ja niistä löytyikin Juho Jaako Pikkuahosta (s. 1856) muutamia pieniä mainintoja. Juho Jaako ilmoitti Kaiku-lehdessä v. 1899 isänsä poromerkin käytöstä. Hän kielsi siinä julkisesti kenenkään muun sitä käyttämästä. Siitä siis selvisi, että Juho Jaako ja hänen isänsäkin ovat olleet poromiehiä. Vuonna 1903 hän kauppasi vapaaehtoisella huutokaupalla Pudasjärven Hetekylän Pikkuaho -nimisestä talostaan irtainta omaisuutta sekä tukkimetsän vuonna 1903. Ilmeisesti hän oli jo tuolloin muuttopuuhissa tänne Laitasaareen, koska tilan tukkimetsäkin myytiin.

    Lisää suvun elämästä voi lukea siis nyt Tapion no 26 sivulta.

    Mikäli sinulla on lisätietoja Tapion tilalla mainituista henkilöistä, otamme niitä mielellämme vastaan.  1 2

  • Puolukanpoiminnasta käräjille

    Maria Paavontytär Keränen o.s. Kurtti

    Kuvassa puolukanpoimijan Maria-vaimo

    Ote pöytäkirjasta, tehty lakimääräisissä Kihlakunnan syyskäräjissä Muhoksen pitäjän käräjäkunnassa Oulun tuomiokuntaa Walkolan maalla Muhoksen kylässä vuonna 1880 Lokakuun 29. päivä § 115

    Luvattomasta marjojenpoimimisesta on Metsänvahti Jaako Aitamurto Laitasaaren kylästä näihin käräjiin haastanut Itsellismiehen Antti Lassinpoika Keräsen samasta kylästä, ja kun tämä asia nyt tutkittavaksi otettiin, tulivat asianosaiset molemmin puolin itse saapuville.

    (lisää…)