Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kutsu: Laitasaari-Seuran syyskokous 24.11.2014

    Tervetuloa Laitasaari-Seura ry:n syyskokoukseen maanantaina 24.11.2014. Hallitus kokoontuu klo 18:00. Yleinen kokous alkaa klo 19:00 ja siihen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet.

    Paikka: Huovilan koulu, Ketolanojantie 653, 91500 Muhos.

    Asialista jaetaan sähköpostitse hallitukselle. Mikäli Sinulla on asialistalle jotakin, ilmoita siitä mahdollisimman pian allekirjoittaneelle.

    Tervetuloa!
    Sari Heimonen
    Laitasaari-Seura ry
    sihteeri sari.heimonen@gmail.com

  • Tihisen no 6 kauppakirja 10.1.1847

    Tunnistatko kuvan henkilöitä? Klikkaa kuvaa!

    Laitasaaren Tihinen no 6 on ollut yhtäjaksoisesti saman suvun hallussa vuodesta 1847 lähtien eli yhteensä 167 vuotta (2014). Kuvassa oleva Hans Tihisen perhe on allamainitun Vänttilästä Tihiseen tulleen isännän jälkipolvia.

    Muhoksen talvikäräjät 11.3.1847, 7§

    Aappo Aaponpoika Vänttilä anoi lainkiinnitystä puoleen osaan 11/48 manttaalin verotalo Tihisestä no 6 Muhoksen Laitasaaren kylässä eli 11/24 manttaalia ja jätti 12 kopeekkaa leimamaksua paperista, jossa oli seuraava kauppakirja: (lisää…)

  • Aku pakinoi – Nuorison hyväksi (1946)

    Tulin tässä kuunnelleeksi radion erään kerhon keskustelua maalaisnuorison hyvinvoinnin edellytyksistä. Mainittiin mm. tanssikin. Kuinkas muuten! Mutta siitä en nyt välitä porista. Nuoriso tanssii sen kun tanssii  –  niin tekee hevosenkin varsa, ja lehmän vasikka sekä kissanpentu  ynnä sikapossukin. Kaikki, joilla elämä sykkii täysivireisenä sekä kasvavana ja kehittyvänä, tanssivat tai heittävät muuta kuperkeikkaa  –  sitä ei peijakaskaan voi estää.

    (lisää…)

  • Mummon luona Monolassa – osa 1

    Lapsuudenmuistoja 30-luvun Muhoksen Laitasaaresta

    Helsinkiläinen Strömmer-suvun jäsen Ea Rahikainen, o.s. Wirkkula (1923-2003), teki elämäntyönsä toimittajana Uudessa Kuvalehdessä, Viikkosanomissa ja Me Naisissa. Hän julkaisi useita mieleenpainuvia teoksia, mm. Kanta-asukkaat (Kirjayhtymä 1994) ja Kultakaivos rinnassa (Kirjayhtymä 1997).

    Ean mummo Hedvig Aurora Aulis (1852-1940) oli Muhoksen (1857-80) ja Limingan (1880-89) kirkkoherrana toimineen Samuel Strömmerin tytär. Ean kertomus Mummon luona Monolassa on ilmestynyt Strömmer-seuran julkaisussa nro 3 vuonna 1998 ja julkaistaan nyt Laitasaaren sivustolla useamman artikkelin sarjana hänen poikansa Hannu Rahikaisen luvalla. (lisää…)

  • Erkki Tihinen maksoi Suomen suurinta sotilaanpalkkaa 1675

    Erkki Tihinen Laitasaaresta (talosta Tihinen no 6) saapui vuonna 1675 Oulun pitäjän kesäkäräjille valittamaan, kuinka hänen oli pitänyt joku aika sitten palkata 1/2 manttaalin tilansa puolesta sotilas. Sotilas oli nimeltään Albrecht Hansson, ja koska silloin oli ollut suuri pula palkatuista sotilaista, hän oli joutunut antamaan palkkaa 550 kuparitaalaria.

    Albrecht oli heti pestauksen jälkeen viety Tanskaan. Kun hän tuli sieltä takaisin, niin Kajaanissa ja Savossa ollessaan hän varasteli, minkä vuoksi hän joutui vankilaan sekä Kajaanissa että Oulussa ja tuomittiin kujanjuoksuun.

    Kujanjuoksu on useissa maissa käytetty ankara rangaistusmuoto, jossa tuomitun piti juosta kahden raipoilla tai kartuilla heitä lyövän miesrivin välissä. Kujanjuoksua käytettiin erityisesti sotaväessä. Rangaistus sisältyi esimerkiksi Ruotsin varhaiseen rikosoikeuteen, mutta sitä ei sisällytetty enää vuoden 1734 lakiin. 1

    (lisää…)