Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Tihinen no 6 historia

    Tämän tilan kohdalla ei voi kehua, että olipa mukavaa ja olipa helppoa! Ehei, melko hikinen puserrus kaiken kaikkiaan, sen verran kiemuraiset olivat tilan asujaimistojen liikkeet aina 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Paljon samannimisiä ihmisiä ja epäselviä patronyymejä – otapa niistä sitten tolkkua!

    Tihisen historian kirjoittaminen oli pysähdyksissä koko kesän ajan, en ehtinyt saati jaksanut paneutua siihen ollenkaan.

    Historia on koottu useamman henkilön tutkimuksista – Pekka Karppilan, Raimo Rannan ja Ritva Nygrenin – sekä omistani. Kiitos ahkerille avustajillemme jälleen!

    Tällainen siitä tuli ja aavistelen, että tätä vielä vähän viilaillaan – tai sitten ei :-)

    P.S. Kuten huomaatte, kuvia ei Tihisestä tai talon asukkaista juuri ole. Kiitollisuudella niitä vastaanottaisimme!

  • Laitasaaren esineistöä – kätkyt

    Lapsen sänky

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Kustaa Ojala, Sieppo no 20.

    Poikittaisjalaksinen kätkyt, vihreäksi maalattu. Jalaksien alapinnat päällystetty pellillä. Päädyissä ja reunoissa hillityt muotoleikkaukset.

    Puuta ja metallia.

    105 cm x 47 cm x 54 cm

  • Aku pakinoi – Linja-auto ja pikajuna (1946)

    Ne kaksi ovat nykyisin hienoja mööpeleitä  –  ne eivät seisahdakaan joka pysäkillä eikä pienillä asemilla. Niillä on kova kiire eivätkä ne tunne pieniä pennejä; joo,  markka-automaatit ovat erikseen, ja isot pelurit käyttävät vain kuvaseteleitä.

    Tätä meidän jokilinjaakin hyrräsivät ennen Vuoritsalon Hanneksen hienot ja mukavat bussit, ja tilaa oli yllin-kyllin  –  sai vaikka naapuriin pyörähtää korvikkeelle (anteeksi: kahville). Ne olivat paikallisjunia, kansa piti niistä ja ne kansasta.

    (lisää…)

  • Mäntylä – Tyllinojan torppa

    Tyllinojan tilan historiatiedon keruun yhteydessä tuli esille tila nimeltä Mäntylä. Jo aiemmin keskustelimme talosta Anna Heikinheimon kanssa ja kun Tyllin omistaja Kaarlo Mertaniemikin tiesi siitä paljon, oli tehtävä verrattain helppo.

    Ja mielenkiintoinen! Tämän talon historiaan liittyy kaikkien tuntema Timo T. A. Mikkonen. Miten – lue siitä tämän linkin kautta.

    Valokuvista kiitos Mäntylän nykyisille omistajille!

  • Monola rakennettiin sotarovastin leskelle

    Monolan historiaa koottiin jälleen useamman henkilön yhteistyönä. Olen monesti veneillyt talon ohi – hiihtänytkin – ja miettinyt, mikähän tämä on. Vanha ilmiselvästi!

    Kesällä taas ajettiin veneellä joella ja kas kummaa, parin päivän päästä Ylä-Monolan omistaja tulikin aivan yllättäen tapaamaan minua. Hänellä oli paljon valmista aineistoa tilasta ja sen historiasta. Siitä oli hyvä aloittaa ja pikkuhiljaa tietoa ja vanhoja kuvia löytyi sieltä täältä.

    Niistä koottiin tämä tarina – lue lisää Monolan historiasta täältä.

    Kiitokset Thor Andersen, Ritva ja Erik Hägglund sekä Anna Heikinheimo!