Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Mummon luona Monolassa – osa 1

    Lapsuudenmuistoja 30-luvun Muhoksen Laitasaaresta

    Monola 1930-luvulla

    Helsinkiläinen Strömmer-suvun jäsen Ea Rahikainen, o.s. Wirkkula (1923-2003), teki elämäntyönsä toimittajana Uudessa Kuvalehdessä, Viikkosanomissa ja Me Naisissa. Hän julkaisi useita mieleenpainuvia teoksia, mm. Kanta-asukkaat (Kirjayhtymä 1994) ja Kultakaivos rinnassa (Kirjayhtymä 1997).

    Ean mummo Hedvig Aurora Aulis (1852-1940) oli Muhoksen (1857-80) ja Limingan (1880-89) kirkkoherrana toimineen Samuel Strömmerin tytär. Ean kertomus Mummon luona Monolassa on ilmestynyt Strömmer-seuran julkaisussa nro 3 vuonna 1998 ja julkaistaan nyt Laitasaaren sivustolla useamman artikkelin sarjana hänen poikansa Hannu Rahikaisen luvalla. (lisää…)

  • Erkki Tihinen maksoi Suomen suurinta sotilaanpalkkaa 1675

    Erkki Tihinen Laitasaaresta (talosta Tihinen no 6) saapui vuonna 1675 Oulun pitäjän kesäkäräjille valittamaan, kuinka hänen oli pitänyt joku aika sitten palkata 1/2 manttaalin tilansa puolesta sotilas. Sotilas oli nimeltään Albrecht Hansson, ja koska silloin oli ollut suuri pula palkatuista sotilaista, hän oli joutunut antamaan palkkaa 550 kuparitaalaria.

    Albrecht oli heti pestauksen jälkeen viety Tanskaan. Kun hän tuli sieltä takaisin, niin Kajaanissa ja Savossa ollessaan hän varasteli, minkä vuoksi hän joutui vankilaan sekä Kajaanissa että Oulussa ja tuomittiin kujanjuoksuun.

    Kujanjuoksu on useissa maissa käytetty ankara rangaistusmuoto, jossa tuomitun piti juosta kahden raipoilla tai kartuilla heitä lyövän miesrivin välissä. Kujanjuoksua käytettiin erityisesti sotaväessä. Rangaistus sisältyi esimerkiksi Ruotsin varhaiseen rikosoikeuteen, mutta sitä ei sisällytetty enää vuoden 1734 lakiin. 1

    (lisää…)

  • Kuvien tunnistamista – perheet

    Hakkarilan ja Aholan kuvia

    Huomasimme Soljan kanssa, että sivustomme kuvissa on edelleen paljon tunnistamattomia. Nehän on jaoteltu teemoittain: naisia, miehiä, lapsia, perheitä ja ryhmiä. Toivoisimme lukijoidemme katselevan kuvia ja muistelevan keitä nämä kuvissa olevat henkilöt mahtaisivat olla? Näyttäkääpä kuvia vanhemmillenne tai muille iäkkäämmille sukulaisille.

    On todella suuri harmi, jos kuvat jäävät täysin tunnistamattomiksi. Pidempään (yli 2 vuotta) tunnistamattomina olleita joudumme poistamaan, jotta vapautamme tilaa uusille kuville.

    Kuvissa on numerot. Laittakaa tunnistuskommenttiinne ko. numero niin tiedämme mistä kuvasta on kyse. Arvaillakin saa – monesti se auttaa oikeiden henkilöiden löytymistä.

    Otamme ensimmäisenä talkoot Perheet -kuvagalleriaan, joka löytyy kun klikkaat tästä.

    Kiitos avusta jo etukäteen!

    P.S. Muistattehan että myös talokuvissa on tunnistamattomia – sellaiset galleriat on merkitty tähdellä (*).

  • Tihinen no 6 historia

    Tihinen v. 1739 Wikarin kartassa

    Tämän tilan kohdalla ei voi kehua, että olipa mukavaa ja olipa helppoa! Ehei, melko hikinen puserrus kaiken kaikkiaan, sen verran kiemuraiset olivat tilan asujaimistojen liikkeet aina 1600-luvun alkupuolelta lähtien. Paljon samannimisiä ihmisiä ja epäselviä patronyymejä – otapa niistä sitten tolkkua!

    Tihisen historian kirjoittaminen oli pysähdyksissä koko kesän ajan, en ehtinyt saati jaksanut paneutua siihen ollenkaan.

    Historia on koottu useamman henkilön tutkimuksista – Pekka Karppilan, Raimo Rannan ja Ritva Nygrenin – sekä omistani. Kiitos ahkerille avustajillemme jälleen!

    Tällainen siitä tuli ja aavistelen, että tätä vielä vähän viilaillaan – tai sitten ei :-)

    P.S. Kuten huomaatte, kuvia ei Tihisestä tai talon asukkaista juuri ole. Kiitollisuudella niitä vastaanottaisimme!

  • Laitasaaren esineistöä – kätkyt

    Siepon kätkyt
    Lapsen sänky

    Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Kustaa Ojala, Sieppo no 20.

    Poikittaisjalaksinen kätkyt, vihreäksi maalattu. Jalaksien alapinnat päällystetty pellillä. Päädyissä ja reunoissa hillityt muotoleikkaukset.

    Puuta ja metallia.

    105 cm x 47 cm x 54 cm