-
Siivoa römppää
Louhi-lehti 16.11.1898 (klikkaa linkkiä niin näet kaikki 1898-vuoden Louhi-lehdet) Warastettu römppäwiikon aikana Muhoksella renki Juho Puustilta talwilakki, Juho Jaaralta housut, suutari Juho Hämälältä 5 paria kengäksiä ja Heljän talon piikalta kalossit. Sen lisäksi on myöskin wähäisiä heinän warastuksia kuulunut. Kaikki muut mainitut tawarat owat menneet menojaan, paitsi ensinmainittu on saatu takaisin.
-
lsorokko römppäwiikon ilojen estäjänä
Maaseudun palvelusväen ainoa lomaviikko eli römppäviikko alkoi kekristä. Kuva ei liity asiaan, klikkaa isommaksi. Kekri on muinaissuomalainen sadonkorjuun juhla, jota vietettiin mikkelinpäivästä (29.9.) marraskuun puoliväliin. 1800-luvulla sitä vietettiin yhä useammin Pyhäinpäivän lähellä, tarkka ajankohta määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Sana kekri tarkoitti kansankielessä viimeiseksi jäämistä tai jonkin päättymistä, ja kekri merkitsi myös vuoden vaihtumista maatalousyhteisössä.
-
Hirvenmetsästysuutinen vuodelta 1960
Pohjois-Suomen hirvimiehet – metsästys alkoi monien kaatojen myötä Laitasaaren Erätoverit ampuivat Sanginjoen maantien varressa komean naarashirven, joka painoi noin 300 kg. Metsästysryhmään kuuluivat O. (Olavi Ilmari) Paavola, V. (Väinö Johannes) Väänänen, J. (Jouko) Heimonen, K. (Kauko) Yrjämä, V. (Väinö Aatami) Tomperi, J. (Juuso Matias) Vimpari ja Väinö Ojala, joka ampui kuolettavan laukauksen suoraan sydämeen. 1…
-
Herastuomarin syntymäpäivä 2.9.1925
Herastuomari Aappo Kinnusen perhettä ja sukua: takana vas. poika Jaakko Kinnunen (s. 1895) ja vaimonsa Fanni (s. 1901, o.s. Kesäniemi), tytär Aino Kinnunen (s. 1890), tytär Kaisa Lyydia Junno (s. 1881, o.s. Kinnunen), tytär Johanna Karppinen (s. 1886, o.s. Kinnunen), tytär Saimi Kinnunen (s. 1897), tytär Olga Karhu (s. 1884, o.s. Kinnunen) ja puolisonsa taloustirehtööri…
-
Maamiehen työt vuonna 1902
Tänä kesänä on sadetta piisannut heinäntekijöille haitallekin asti. Televisiossa on haastateltu useita maanviljelysalan ammattilaisia, tulvien ja muiden satoennusteiden merkeissä. Vuonna 1902 – eli 110 vuotta sitten – oli myös Laitasaaressa vesi haittana ja siitä kirjoitettiin Louhi lehteen marraskuun kuudes päivä seuraavaa: