-
Höyrylaiva Muhos
Samana vuonna, eli vuonna 1909 kun ”uusi” Laine aloitti liikenteen Oulujoella myös Muhos-laiva aloitti välillä Oulu-Muhos liikennöimisen. Se teki myös tilausmatkoja kuten muutkin höyryalukset. Muhos oli varustettu 60 hevosvoiman koneella ja se oli 65,5 jalkaa pitkä. Laivan korkeimmaksi matkustajaluvuksi määrättiin 92 matkustajaa. Sen jäljet katoavat vuonna 1916, jolloin siitä on viimeinen ilmoitus elokuun alussa. Siinä…
-
Kyntöopetusta 1860-luvulla
Oulun läänin kyntöopettajan U. Vartiaisen matkakertomus on julkaistu Pohjantähti-lehdessä sekä Oulun Wiikkosanomissa. Vartiainen kierteli antamassa maanviljelyyn liittyviä ohjeita lähialueilla kesien 1866-68 ajan, ilmeisesti Oulun läänin talousseuran palkkaamana. Kertomus allekirjottaneen Oulun läänin kyntö-opettajan toimitus-matkoilta viimekuluneen kesän ajalla annettu hyvin arvoiselle Oulun läänin Talouden-seuran komitealle.
-
Rovan junaonnettomuus 9.10.1956
Kertomuksen Rovalla tapahtuneesta junaonnettomuudesta on referoinut Kalevan lehtikirjoituksesta Pentti Lohela. Hän on myös haastatellut henkilöitä, jotka muistavat onnettomuuden. Tänään Sarin kanssa kävimme jututtamassa Taisto ja Hilkka Rantaa – Taistokin oli ajaa karauttanut paikalle moottoripyörällä ja nähnyt tuhot. Rytinä ja särkyneiden höyrypannujen sihinä oli kuulunut pitkin kylää ja junan pilliäkin oli huudatettu.
-
Pikakuvia Kajaanin matkalta
Oulun kirkon torninkello lyödä paukutteli kahtatoista päivällä keskiviikkona elok. 20 pnä (1890), kun Kajaanin tullista ajaa karautimme Muhokseen menevälle tielle. Aikomus oli matkustaa Vaalan kautta Kajaaniin. Maantie kulkee pitkin Oulujoen viljavaa laaksoa, Oulujoki vilkkuu tuo tuostakin vasemmalla kädellä. Hyvin on viljelty Oulujoen laakso, nuo vaalean kellervät ohra- ja ruisvainiot, sekä vihannat nurmikentät todistavat että maanviljelys…
-
Koivikossa syötiin sieniä ja hevosenlihaa
Koivikon maanviljelyskoulussa pyrittiin murtamaan kansan ennakkoluuloja monessakin asiassa. 1920- ja 1930-luvulla Koivikon pehtoorina toimi Lauri Salmi (s. 27.1.1900) ja yksi karjakoista oli Armida Koponen (s. 18.2.1899). He menivät naimisiin ja asettuivat myöhemmin Pömille eli Penninkankaan taloon no 56. He olivat osaltaan uudistamassa maanviljelysmenetelmiä ja ruokatottumuksia. He mm. opettivat Koivikon väen syömään sieniä, joita täällä päin…