Artikkeli Maaseudun Tulevaisuuden Kantri-lehdessä

Lehtijuttu MT:ssa

Lue koko artikkeli tämän linkin kautta, avautuu uuteen ikkunaan.

Jutussa mainitusta käsirysystä, jonka vuoksi Laitasaari pääsi ensimmäisen kerran ns. aikakirjoihin, tässä tapauksessa käräjäpöytäkirjoihin, voit lukea tästä artikkelista.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Tulipalo Hyrkissä (1930)

Holapat Hyrkissä kylässä 1928 Kuva on otettu kaksi vuotta ennen tulipaloa eli vuonna 1928. Klikkaa suuremmaksi niin näet keitä siinä on. Talon vanha isäntä Aappo Juhonpoika Kinnunen tunnistettu kuvasta 15.5.2021 Väinö Väänäsen toimesta, hienoa!

Maanvilj. J. Kinnusen asuirakennus pahoin turmeltunut

Toissailtana klo 20 seutuvilla pääsi tuli irti Muhoksen Laitasaaressa n.k. Hyrkin talossa, jonka omistaa maanviljelijä Jaakko Kinnunen. Tuli sai alkunsa välikaton rajassa olevasta halkeamasta piipussa.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina | 1 kommentti

Plooturahoja löydetty Muhoksella (1931)

Plooturahoja löysi Muhoksella, Laitasaaressa Rahkon talon pellolta maatalouskerholainen Yrjö Rahko kääntäessään lapiolla kerhopalstaa noin 30 sm syvältä maasta 3 kpl 4 taalarin ja 1 kpl 2 taalarin kupariplooturahaa.

Fredrik I:n 2 taalerin plooturaha vuodelta 1723. Kuuluu Hailuodon Kujalan plooturahalöytöön. 1

Rahat painoivat yhteensä 10,5 kg ja on niissä vuosiluvut 1723, 1736 ja 1732 sekä kirjaimet F.R.S. Suurin rahoista painoi 3,1 ja pienin 1,5 kg. Mainittakoon, että samalta paikalta on ennenkin löydetty vanhoja rahoja. 2

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 11 Rahko, 59 Hangaskankaanlaita | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Mäkelän mäen asukkaista

Paavo Salmi (s. 1943, lapsuuden koti Penninkankaassa no 56) muistelee 28.3.2015

Onteron väkeä 1919 Laukat asuivat Ontero no 50 Kanervan tilaa, jonka nykyään omistaa Matti Laukka. Tila on Päivärinteen alueen rajalla, mikä on nyt suljettu läpiajolta kaavallisin perustein. Tiera Laukalla (Viljaminpoika) oli autotalli puheena olevalla paikalla, ja on vieläkin olemassa, se vaan oli niin pieni, että Tieran piti rakentaa isompi autotalli pellolle. Tätä tallia ei enää ole, paikalla on nyt rivi- ja omakotitaloja. Tieran rakentamaa taloa asui sittemmin tytär Lea Laukka (s. 1944, k. 2015), joka oli samanikäinen kanssani. Samaa sukua oli Tarmo Mäkelä (s. 1924, k. 1994), joka oli autonkuljettaja A. Möröllä. Myös Tarmo perheineen asui tällä Laukan tontilla. Sittemmin Tarmo rakensi talon nykyisen Tarmontien varteen, kiinteistön omistussuhteista en tiedä.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 19 Mäkelä, 56 Penninkangas, 60 Ontero | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Kirjantekemisrauhaa pyydämme!

Keskitymme nyt täysin kolmannen kirjan tekemiseen. Otamme vastaan vain korjauksia tai lisäyksiä tilojen Kärnä no 1 – Tapio no 26 aineistoihin.

Emme vastaa kaikenmaailman kyselyihin joita nyt jostakin syystä tipahtelee aivan solkenaan. Myöskin jäsenhakemukset laitamme jäihin muutamaksi kuukaudeksi. Sivustolta ei saa viedä materiaaleja julkaisualustoille (Geni, MyHeritage, Ancestry jne). Tämä on ollut kiellettyä koko sen ajan kuin olemme sivustoa ylläpitäneet. Kopioijat saavat nopeasti nimensä sivustolle jos muu ei auta!

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | 1 kommentti

Kinnulan kestikievari

Kosula 1785

Ähkylän no 37 edesmennyt isäntä Martti Kesäniemi kirjoittaa

Tarkoitukseni on kertoa omalla kylällä olleesta kestikievarista, jonka itsekin hyvin muistan. Minulla oli tilaisuus saada vieraakseni tämän kievarin toiseksi vanhin poika, joka ehti ajaa kievarikyytejä useita vuosia. Vaikka siitä kun heillä kestikievaritoiminta loppui 1927 on kulunut jo 65 vuotta, on Aarne Kinnula (s. 1908) siinä kunnossa, että pystyisi viedä kyydin seuraavaan kievariin, jos olisi hevonen ja pelit, tiellä keliä eikä autoja pörräämässä. Istuttiin pöydän ääressä ja muisteltiin yli kaksi tuntia sitä kievariaikaa. 1

Kievarioikeudet kolmeksi vuodeksi

Kinnulan talo (oikeammin Ylikosunen no 9) sai kievarioikeudet 1886 ja se oli heillä koko loppuajan. Oikeudet myönnettiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan, valtio maksoi korvausta 10 000 markkaa vuodessa. 2

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 10 Kosunen, 21 Perttunen, 38 Inkala, 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Emma Väärä died at the age of 103

Väärän Emma eli 103-vuotiaaksi Amerikassa – Emma Maria Juhontytär Väärä oli syntynyt Tapion no 26 torpassa. Hän lähti Amerikkaan vuonna 1917.

Emmat Väärä ja Andersson Emma Alajoki, 103, was born Aug. 22, 1897, in Muhos, Finland. She came to the United States in June of 1916 [1917], living first in Massachusetts. Emma worked as a ward maid in a hospital. She came to the Deer River area in 1921 when she was asked to cook at the lumber camp of her cousin, John Puhakka, near Mack. She married John Alajoki Aug. 11, 1921, and lived in the Deer River area most of her life.

She is survived by a son, Robert Alajoki; eight grandchildren, six stepgrandchildren, 10 great-grandchildren, 17 stepgreat-grandchildren, one great-great-grandchild and three stepgreat-great-grandchildren. Preceding her in death were her husband John in 1969 and a daughter Mildred Isaacs in 1966.

My stepdad lived in Deer River and knew John and Emma. He worked with Robert and his brother-in-law Emery Isaacs at the Co-op store in Deer River. He just told me where John and Emma lived in a little green house just outside of Deer River. 1

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 26 Tapio, 5 Väärä, english | Avainsanoina | Jätä kommentti

Keränen ja Siekkinen no 23 historia

Keränen - vanha päärakennus Jaaha ja kappas minkä tilahistoriikin julkaisu jäi sitten viimeiseksi!

Tätä sitä on rakennettu kuin sitä kuuluisaa iisakin kirkkoa eikä vieläkään ole aivan sataprosenttisen varmaa kumpi oli ensin muna vai kana! Tilan historia alkaa vuodesta 1548 jolloin isäntänä oli Lasse Keränen.

Keräsen no 23 alta löytyvät mm. tilat Rantakeränen, Uusikeränen, Alaketo ja Harjula. Siekkisen no 23 alta Kulmala, Mattila, Siltala, Putila, Paakkola jne. Siekkisen tilalla oli ilmeisesti kaikkein eniten itsellisiä, torppareita ja mäkitupalaisia mitä muilla Laitasaaren tiloilla. Nämä asukkaat selviävät omalta sivultaan.

Valtavat kiitokset näiden tilojen omistajille kaikista tiedoista sekä valokuvista! Sekä pakertajille Ritva N, Lea R, Sari K, Raimo R, Pentti L, Lahja H jne jne!

Tallennettu kategorioihin 23 Keränen, 23 Keränen - Harjula, 23 Keränen - Kulmala, 23 Keränen - Mattila, 23 Keränen - Ranta-Keränen, 23 Keränen - Siekkinen, 23 Keränen - Siltala, 23 Keränen - Uusikeränen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Pelkonen no 14 historia

Valkola - Koivikko, 1850-luku

Pelkosen tilaa on sanottu myöhemmin Kukkolaksi ja Kukkoseksi, nimenmuutos mainitaan vuoden 1899 maakirjassa. Nimi on kuitenkin paljon vanhempaa perua – viimeistään 1690-luvulta alkaen isäntänä oli Simo Kukkonen joka tuli Laitasaareen Muhoksen puolelta perheineen.

Vuonna 1750 sattui kauhea onnettomuus – silloisen isäntäperheen seitsemän lasta jäi orvoksi kun vanhemmat hukkuivat Oulujokeen, toukokuun hyisiin aaltoihin. Näistä lapsista kuitenkin yksi perusti Viinikanojan no 67 ja toinen Päätalon no 70 uudistilat, eli aikaansaavia jälkeläisiä!

Pelkosen no 14 historiaa ovat tutkineet Pirkko Kettunen ja Raimo Ranta sekä Solja. Lea Rinteeltä saimme perukirjatietoja jotka selvittivät omalta osaltaan asujaimiston sukulaisuussuhteita.

Ikävä kyllä valokuvia tilasta tai siitä lohkotuista ei meillä ole.

Tallennettu kategorioihin 14 Pelkonen | Avainsanoina | Jätä kommentti

Ylikosunen no 9 historia

Pikku-Saarela, ilmakuva Pikkusaarela jouduttiin purkamaan Valtatie 22:n rakentamisen alta. Olemme saaneet luvan käydä kuvaamassa myös Ylikosusen talon, mutta toistaiseksi lumitilanne estää kuvausreissun! Edit: nyt on kuvattu!

Kosulankylän tilusasiat eivät olleetkaan aivan helppoja. Milloin on lisätty, milloin yhdistetty ja erotettu – liekö koskaan poistettu – manttaaleja. Sari joutui taas pähkäilemään visaisimmat ja vanhimmat jutut.

Saarelasta on lähtöisin monen oululaisen – ja muhoslaisen – tietämän Kenkä-Kosusen perustaja Aappo Kosunen jonka lentävä mainoslause oli Kengittäjä keisarin ajoista lähtien. Aappo Kosunen palveli Oulun tarkk’ampujapataljoonassa ennen kauppaliikkeen perustamista. Pataljoonasta on 1890-luvun vanhoja kuvia Kalevan galleriassa (tilaajille).

Ylikosusesta no 9 jaettuja tiloja ovat mm. Saarela, Kinnula ja Piilola, näistä on omat sivut. Saarelan sivulla on kuvattu myös Pikkusaarela, Uusisaarela, Heikkilä, Törmälä ja Siimes.

Tallennettu kategorioihin 9 Ylikosunen, 9 Ylikosunen - Kinnula, 9 Ylikosunen - Piilola | Avainsanoina | Jätä kommentti