Laitasaaren talojen ikuistajia – Aukusti Koivisto

Viinikka 1924

Taidemaalari Aukusti Vilhelminpoika Koivisto (s. 11.10.1886 Juva, k. 30.2.1962 Oulu) lienee maalannut eniten tauluja laitasaarelaisista taloista. Kuvassa teos vuodelta 1924 Viinikasta no 8 (klikkaa kuvaa isommaksi). Myös Kähkösestä no 40 lohkotusta Suvelasta ja Ketolasta no 27 hän maalasi – taulujen kuvat ovat nähtävillä tilojen sivuilla. Kaarlo Mertaniemi kertoi että jossakin Oulun museossa pitäisi olla myös teos Tyllin Mylly. Myllyn paikka on tiedossa ja noin 30 vuotta sitten Kaarlo pelasti puolikkaan myllynkivestä Ketolanojan varrelta!

Taideopinnot Koivisto aloitti Taideteollisuuskeskuskoulussa, joka on nykyisen Taideteollisen korkeakoulun edeltäjä. 1 Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulua Koivisto kävi vuosina 1906–1908.

Aukusti Koivisto meni naimisiin Ida Maria Stoltin (s. 11.2.1888, k. 21.12.1960 Oulu) kanssa toukokuussa 1915. 2 Heille syntyi lapset Lea (s. 1915, k. 2005 Rovaniemi), Pentti (s. 17.5.1917, k. 5.12.1961 Oulu) ja Ritva (s. 16.6.1924, k. 16.10.2001 Oulu). Pentistä tuli myös taidemaalari. Lea oli ammatiltaan varanotaari ja hänen miehensä Aarne Johannes Koponen varatuomari.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 27 Ketola, 40 Kähkönen, 46 Tyllinoja, 8 Viinikka | Avainsanoina | Jätä kommentti

Laitasaaren kylähistoriakirja 3

Kolmas ja viimeinen kirja on mennyt painoon. Teos sisältää tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.)

Järjestämme julkaisutilaisuuden jahka kirjat ovat saapuneet Muhokselle. Lähiseudun tilaajat voivat noutaa omansa silloin. Kirjoja on rajallinen määrä, ennakkotilauksia on sisällä jo yli puolet painosmäärästä. Ole nopea jotta varmistat oman kappaleesi!

Tilauslomakkeen löydät täältä (klikkaa linkkiä)

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina | Jätä kommentti

Piti Ukko Noakkia esikuvanaan (1933)

Kieltolain päättymisestä 90 vuotta
Keitteli viinaa ja joutui poliisin kanssa tekemisiin

Toissapäivänä löysivät Muhoksen poliisiviranomaiset Muhoksen Laitasaarenkylästä Viskaalin talossa vuokralaisena asuvan miehen varastoista täydelliset viinankeittovälineet, jotka rikottiin. Toimitetussa kuulustelussa myönsi mies tuontuostakin keitelleensä viinaa ja pitäneensä siinä hommassa ohjeenaan ukko Noakkia, joka hänen tietojensa mukaan oli maailman ensimmäinen viinankeittäjä.

Samalla hän ilmoitti, että hän on jo 70 ja vaimonsa 76 vuoden vanha, joten heillä pitäisi, ainakin mitä viinankeittoon tulee, jo olla jonkinlaisia etuoikeuksia. Nämä selitykset eivät kuitenkaan mitään auttaneet vaan ukko ”stämmättiin” oikeuteen vastaamaan luvattomasta tehtailustaan.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 21 Perttunen | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laitasaaren historiasivusto 10 vuotta

Lohta nuotalla Oulujoella 1929 Laitasaaren kylähistoriasivusto täyttää tänään kymmenen vuotta.

Projekti on ollut massiivinen. Se on vaatinut pitkää pinnaa sekä sataprosenttista sitoutumista. Vastaavanlaista, yhtä perusteellista kylähistoriasivustoa lähdelinkkeineen ei ole toteutettu missään muualla Suomessa – tuskin maailmallakaan.

Sivustolla on käyty sen olemassaolon aikana n. 1,4 miljoonaa kertaa (Analytics 22.3.). Se on myös palkittu kahdesti – palkinnoista ja muista detaljeista voit lukea edellisestä vuosiartikkelista.

Kolmas ja viimeinen kyläkirja (646 s.) on mennyt painoon tällä viikolla. Painosmäärä on rajattu; yli puolet siitä on jo ennakkotilattu. Pyrimme järjestämään kevään aikana julkaisutilaisuuden, jossa tilattujen kirjojen jakelu onnistuu helpommin. Sen jälkeen hoidamme postitettavat kirjatilaukset. Tilauslomakkeeseen tästä (avautuu uuteen ikkunaan)

Sivustolla ei enää julkaista kovin aktiivisesti artikkeleja, mutta ainahan voi myös lukea aiempia kirjoituksia joita on julkaistu 858 kpl. Voit käyttää vasemmassa laidassa olevaa teemapilveä tai tarina-arkistoa. Suosituimpia teemoja ovat Muistelut ja Oulujokeen tai Henkilöihin liittyvät. Akun Pakinat ovat kestäneet historian aikajanalla – samoja teemoja jo sata vuotta sitten! Vanhoja valokuvia voi katsella näiden artikkelien kautta. Sota-ajan artikkeleja löytyy myös useita.

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Nuottarannan kilpahiihto (1921)

Hiihtokilpailut v. 1936

Ensimmäinen sana, jonka Nuottarannan mainehikkaat lylynlykkijät valuttivat huuliltaan eräänä vesisateisena sunnuntaiaamuna, oli sellainen, että siitä tavallisesti painetaan vain ensimmäinen ja viimeinen kirjain, ja on sillä alkuaan nimitetty n.s. pimeyden pääruhtinasta, sikäli, mikäli, asianomaisessa valtiossa vielä elellään monarkian hengessä.

Koko Nuottaranta suhtautui ymmärryksellä tuohon mielenilmaisuun, vaikka nuottarantalaisista ei voida veisata läheskään kaikkia säkeistöjä tuosta kuuluisasta virrestä: ”Ah kuinka paljon pakanoita.”

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Kalevalanjuhla Muhoksella (1885)

Kaiku 15.7.1885 NO 56, s. 2

Kalevalanjuhlaa Muhoksella vietettiin viime lauantaina tämän kuun 11 päivänä Tikkalan mäen ja kirkon välisellä kentällä. Tämä paikka on jo luonnostaan kaunis, ja sopi erinomaisen hyvin tarkoitukseensa. Juhlaa varten oli siihen laitettu erityisiä varustuksia. Ympäriinsä nähtiin lippuja ja koivuja. Toisessa laidassa oli havuportti ja portin päällä havuköynnösten ympäröimä kirjoitus ”1835 Kalevala 1885” sekä toisessa laidassa niinikään lipuilla ja köynnöksillä somasti koristettu puhelava. Keskellä kenttää oli pitkä salko liehuvine lippuineen.

Ilma oli mitä kaunein, niinkuin luonto muutenkin. Kansaa lienee ollut koolla 600 hengen paikoilla. Oulun vapaaehtoisen palonsammutuskunnan soittokunta soitti juhlan aluksi ”Suomen laulun”, jonka jälkeen nousi puhelavalle lehtori M Rosendahl 1 pitämään puheen isänmaasta ja velvollisuuksistamme sitä kohtaan.

Seurasi sitten ”Savolaisen laulu” ja uusi puhe, jonka piti ylioppilas A Snellman 2 siitä ”minkämoiseksi Kalevan runot kuvaelevat tosimiehen ja tosinaisen”. Puheen jälkeen kajahti ”Maamme laulu” ja ”Kuule kuinka soitto kaikuu”.

Hetken perästä kansakoulunopettaja Polvinen 3 nousi puhelavalle ja lausui muutaman sanan suomalaisesta sananparresta: ”Sitä kuusta kuuleminen jonka juurella asunto”. Vihdoinkin luettiin muuan runo, joka oli tilaisuutta varten sepustettu.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 3 Hartikka, 40 Kähkönen | Avainsanoina , , , | Jätä kommentti

Aku pakinoi – Yleisöltä (1941)

G. A. Ala-Kojola opettajaseminaarissa Me sivistyneen ajan valistuneet ihmiset saamme monesti halveksivasti hymyillä monelle vanhan ajan käsitykselle – niinkuin sillekin, että tämä pieni, vähäpätöinen maapallo olisi muka kaiken olevaisen keskipiste ja että kaikki muut taivaan kiiluvaiset tähdet kiertäisivät tämän ainutlaatuisen arvokkaan kappaleen ympäri, jota sanotaan maaksi. Vaikka maata tässä on mitätön kourallinen esim. kiveen verrattuna, puhumattakaan kiinteän kuoren alla olevista tuntemattomista kiehuvista ainemassoista, jotka suurimmalta osalta muodostavat tämän ns. maapallon.

Niin me teemme – hymyilemme ja halveksimme. Ja me teemme sen siksi, että me itsekin tunnemme olevamme sellainen ainutlaatuinen suuruus kaiken vähäpätöisyyden keskellä. Me olemme se suuri jättiläinen, joka on määrätty johtamaan maailman kohtaloita – se nero, jonka on vaikea käsittää ja varsinkin sietää sitä auttamatonta typeryyttä, joka on vallitsevana ilmiönä meidän ympäristössämme. Jospa vaan me saisimme ohjata kansaa – ja miksei saman tien kansojen kohtaloita! Mutta ei – tylsä ympäristö ei näe meidän suuruuttamme. Siihen se on liian tyhmä!

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin yleistä | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Suursiivouspäivä Parantolassa

Siivousta parantolan parvekkeella

Tässä luutut ja harjat huiskaa,
vesi kaiken lian poijes suihkaa.
On suursiivous käynnissä.
Siivoojina ovat tässä Iida ja Martta, pukkia pesemässä.
Emäntä Ontero oiva, sysäyksiä kaiteelle antaa,
Taimi vain on luutua vääntämässä.

Kuva on 1930-luvun loppupuolelta; Vas. Taimi Aliina Tapio o.s. Kilpeläinen (s. 1910) Jurvakaisen no 25 Lippo-Tikkasesta. Emäntä Onterosta no 60 oli Hilma Mäkelä o.s. Palovaara (s. 1897), tunnistus Aino Keränen (o.s. Mäkelä), Hilman tytär. Keitä olivat Iida ja Martta?

Tallennettu kategorioihin 2 Parviainen, 45 Jurvakainen, 60 Ontero | Avainsanoina , | Jätä kommentti

Laukussa leipää ja piimää

Eihän sitä joka sunnuntaiksi, kun oltiin esimerkiksi kartoittamassa, tultu suinkaan kotiin, vaan sitä oltiin montakin viikkoa ja talosta taloon vaan kuljettiin.

Tämä maanmittausinsinööri Heikki Järvelän lausahdus tiivistää mainiosti 1900-luvun alkupuolen maanmittarin kenttätyökauden. Maanmittarit olivat aikansa tutkimusmatkailijoita, jotka liikkuivat niin pelloilla, metsissä, tuntureilla kuin vesilläkin.


Kuvassa kartografi Heikki Junno nautti ruokansa puukulhosta (Lähde: Maanmittausmuseo)

Matkanteko vei suuren osan maanmittarin ajasta 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Paikasta toiseen liikuttiin jalan, hevosella, veneellä, junalla ja höyryaluksilla. Mikään muu virkakunta ei matkustanut yhtä paljon, eikä mikään muu virkamiesryhmä tutustunut yhtä perinpohjaisesti maahan, asutukseen, ihmisiin ja luontoon kuin maanmittarit. Kanssakäyminen oli läheistä ja pitkäaikaista.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 12 Hyrkki | Avainsanoina , , | Jätä kommentti

Halkolautalla Pyhäkoskessa (1938)

Rakankallio 1898

Kiitos Eila Tillman-Sutelalle kertomuksesta!

Tervareitin toimittaja Veikko Lukan (1943-1996) tekemä haastattelu (24.11.1977, n:o 47) isästäni Onni Tillmanista (1907-1982) sisältää kuvauksen tapahtumasta, jota isäni piti elämänsä vauhdikkaimpana mieleen jääneenä seikkailuna – Pyhäkosken laskeminen halkolautalla keväällä 1938. 1

Laitasaaren talollisille kuulunut vapaa uitto- ja lautanlaskuoikeus oli vaarassa Oulujokeen suunniteltavien voimalaitosten vuoksi. Utajärven puolella Utosjoen varressa olevien ulkometsäsarkojen tukkeja, halkoja ja aidaksia oli vuosikymmenien ajan laskettu lautalla Utosjokea ja Oulujokea myöten Laitasaareen. Perinne oli tosin jo katkennut, mutta laitasaarelaisten mielestä lauttausoikeuden menettämisestä olisi siitä huolimatta pitänyt saada kunnon korvaus.

Lue koko teksti

Tallennettu kategorioihin 17 Pienimäättä, 29 Yrjänä, 45 Jurvakainen | Avainsanoina | Jätä kommentti