Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Juntti no 21 historia

    Wallenborgin kartassa v. 1785 on vas. Bertunen eli Koistila no 22, Bertulan talot eli Perttunen no 21:n Juntti ja Ylitalo.

    Tämän historiikin viimeistely jäi odottamaan koronatilanteen helpottumista. No, eipä helpottunutkaan vaan nyt eletään jo toista aaltoa…

    Surullista myös sen vuoksi, että piti haastattelemani Juntin tilan aiempaa isäntää, mutta hän nukkui pois kesällä. Perillisiltä sain onneksi sen verran tietoa että pystyin viimeistelemään tämän Perttusesta no 21 lohkotun tilan.

    Historiikin voit lukea tästä. Ja kommentoida saa mielellään – kuten ennenkin.

  • Laitasaari-kalenteri vuodelle 2021

    *** LOPPUUNMYYTY ***

    Tilaa itsellesi, ystävälle/sukulaiselle joululahjaksi hintaan 15 euroa (+postituskulut). Lähetä tilauksesi mieluiten lomakkeella (klikkaa linkkiä, avautuu uuteen ikkunaan). Kalentereja painatetaan rajattu määrä joten kannattaa olla nopea!

    Jos asut Muhoksella, voit myös noutaa kalenterisi Soljalta (Yli-Laukantie 1), valitse toimitustapa ”nouto”. Tilauksen voit tehdä myös lähettämällä tarvittavat tiedot osoitteeseen laitasaari.tilaukset [ at ] gmail.com

    P.S. Kalenterin kannen kuva ©Susanna Ukkola, yhdistys on hankkinut kuvan käyttöoikeudet tätä kalenteria varten.

  • Keräsen Kaarlo muistelee – osa 5 – oma perhe ja koti

    Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Kiitos Kaisu! Artikkelisarjan viimeinen osa; kaikki artikkelit löydät tämän linkin kautta.

    Naimisiin Kaarlo ja Rauha menivät vuonna 1953 Muhoksen pappilassa Toivo Voutilaisen vihkiessä ja Rauhan vanhempien todistaessa. Jokelaisen Veikko kuskasi pirssillä, Tyrväisellä käytiin valokuvassa. Vihkikahvit juotiin Saarelan Myllyn vintillä, jossa Rauhalla ja muilla tarkkailukarjakoilla oli huoneet. Läsnä olivat tuoreen pariskunnan lisäksi Kaarlon äiti ja Rauhan vanhemmat.

    (lisää…)

  • Syksynlehti

    Vehmas puistokuja,
    muistolehto miehuuteni
    vuotten väkeväin.
    Hyväellä tahdoin
    vielä kerran.

    Muistolehto!
    Sinut istutimme
    jälkeen päivätyön.

    Muistat toki, miten intomielin
    silloin työtä tehtiin,
    paljon toivottiin:
    ajanpyörää valtavampaan
    vauhtiin vivuttiin.

    Lehdet varisevat.
    Karttuu kellanpuna.
    Tuuli tarttuu
    Äänislahden yli ennättänyt.
    Muistopuuta puistaa.
    Kiinni koppaan,
    korjaan talteen keltakirjon.

    Syksynlehti lensi
    siitä puusta, joka kuului
    pieneen maailmaan
    joskus ammoin, vuosikymmeniä sitten:
    hauras hetki kuolemattomuutta…

    Kirjeet kadonneelle kertoisivat siitä.
    Päätepiste – syksynlehti vain.

    – Salli Lund (Runontupa, 1968)

  • Keräsen Kaarlo muistelee – osa 4 – nuoruus ja aviopuoliso

    Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko.

    Tansseissa käytiin Tuvalla 1 heti rippikoulun jälkeen. Seurustelu oli sitä että lähdettiin tyttöä saatolle.

    Puoliso Rauha Elisabet Kukkonen (1929-1976) Kylmälänkylästä löytyi juhannusjuhlissa Vapunlantossa. Rauha oli käynyt Koivikon karjatalouskoulun. Hän oli työskennellyt Oulujoen pohjoispuolella Ketolassa Aaro Keräsen tilalla, Muhoksen suurimmalla karjatilalla karjakkona. Sen jälkeen hän toimi Muhoksen Tarkastusyhdistyksen tarkkailukarjakkona, kiertäen Suokylän, Muhosperän ja kirkonkylän karjataloissa sekä Poikakodissa ja Koivikossa.

    (lisää…)