Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 1

    Saatteeksi

    Muhokselle sijoitetun karjalaisen evakkoväen historiikki alkaa kerronnalla viime sodista, koska ne aiheuttivat siirtoväen lähdön evakkoon. Historiikkiin sisältyy tunteellisia ja humoristia kohtia, jotka elävöittävät kuivahkoa tekstiä. Toivottavasti ”minihistoriikki” antaa lukijalle valaisevia ja viihdyttäviä lukuhetkiä karjalaisista evakoista. Esitän lämpimät kiitokset Laitasaari-Seuralle, joka otti omaan historiikkiinsa mukaan karjalaisen evakkoväen tarinan. – Pertti Marttinen, ikuinen evakko

    Talvisodan aika

    Kesällä 1939 Euroopan taivaalle alkoi kasaantua synkkiä sodan pilviä. Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Moskovassa elokuussa sopimuksen, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa Saksa sai vapaat kädet Puolan läntisen osan suhteen, ja Itä-Puola, Baltian maat sekä Suomi sovittiin kuuluvaksi N-liiton etupiiriin. Saksan hyökkäsi Puolaan syyskuun alussa valloittaen maan länsiosan. N-liitto valloitti puolestaan Puolan itäosan syyskuun loppupuolella, sekä miehitti Baltian maat Viron, Latvian ja Liettuan lokakuun aikana laukaustakaan ampumatta. Syksyn kuluessa N-liiton aluevaatimukset alkoivat myös Suomen suhteen. Suomi neuvotteli Moskovassa J. K. Paasikiven 1 johdolla kolme kertaa loka-marraskuun aikana. Tukea neuvotteluille antoivat Yhdysvallat ja pohjoismaat lähettiläidensä välityksellä. Tuesta ei ollut apua, sillä siihen aikaan vain divisioonat olivat neuvotteluvaltteja. Neuvottelujen päätteeksi ulkoministeri Molotov 2 tokaisikin Paasikivelle: ”Me siviilit emme näy voivan asialle enempää. Nyt on sotilaiden vuoro puhua.”

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Ähkysukon naimakuume (1921)

    …joka säästi hengen mutta vei housut.

    Ähkys-ukko oli jo vuosikaudet elellyt kunniallisena leskimiehenä eikä vaimoväki enää näyttänyt voivan järkyttää hänen vakiintunutta sielunrauhaansa eikä pysyttää verkoissaan ukon kypsynyttä sydäntä.

    Ähky-ukko emäntineen?

    Mutta yksinäisyys on kaiken pahan ja onnettomuuden alku. Nuorekkaan kauniina kukkiva kesä vielä kykeni ukkoa pitämään nuoruutensa värikkäissä mielikuvissa ja ensilemmen unohtumattomissa jälkihaaveissa, niin että ikäistensä naiskaunottarien kuoppaiset posket ja laimeasti tuikkivat silmät saivat hänen paremmin sävähtämään haudantakaista vakavuutta kuin että olisivat kyenneet synnyttämään veitikkamaista välkähdystä ukon sinisestä silmästä. Tuli syksy, synkkä ja kolkko. Ukolla oli ikävä, kylmä ja nälkä. Ei ollut ken olisi visertänyt ukon uneen illalla, valveille aamulla; kuka olisi huokunut lämmintä henkeä vilun viiltämiin hartioihin, ken kiehauttanut kahvin ukkokullallensa aamulla. Eipä ollut.

    (lisää…)

  • Pyssyn tarkastaja muutti Muhokselle

    Isomäättä Väänäsen väkeä 1913

    Lintupyssyjen korjaus-wärstaani on muutettu Utajärveltä Muhoksen kirkonkylään Pyhäkosken liepeen alapään Kieksin taloon.

    Ja tämän kautta saan tiedoksi antaa, että joka haluaa lintupyssyään tarkastuttaa eli korjauttaa, niin lähettäköön minulle pyssy, luotivormut ja ampuma kalujaan tarkastusta varten, noin 15 laukausta ja kirje pyssyn muassa, josta omistaja ilmoittakoon vaatimuksensa mitä on pyssylle tehtävä ja milloinka ja millä tavoin pyssy takaisin peritään; mainittakoon kuukausi ja päivä kuin myös paikkakunnan ja omistajan nimet. 1

    Muhokselta Tammikuun 26 p. 1880

    Kaarlo Väänänen eli Kieksi
    Pyssyn tarkastaja ja seppä 2

  • Kestin talo ja sarvipääsammakko

    Erkki Kärnän ja Kerttu o.s. Juusolan häät Kestissä vuonna 1929

    Oulujokivarren maisemakokonaisuuteen liittyvä pihapiiri, jossa on 1850-luvulla 1 rakennettu, 1930-luvulla korotettu koristeellinen asuinrakennus, kivinavetta sekä kaksi aittaa. Mahdollisesti 1500-luvulla asutettu tila, jonka kempeleläinen Antti Juusola osti vuonna 1923. Päärakennus oli silloin matalampi ja siinä oli kaksi kuusikulmaista kuistia. Rakennusta korotettiin rakennusmestari Toivo Lipposen suunnitelmien mukaan vuonna 1933 ja samalla rakennettiin etujulkisivun frontoni sisäänvedettyine parvekkeineen sekä frontonin kohdalla olevat kaksi kuistia. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi pitkä kivinavetta jonka takana on uusi asuinrakennus, talousrakennus ja pieni aitta, sekä viljelysten reunalla vanha vilja-aitta. 2

    Poimintoja artikkelista joka on julkaistu Kaleva-lehdessä 27.10.1994. Lupa saatu kirjoittajalta (Marjo Oikarinen) sekä lehden tietopalvelusta (Jaana Tervaharju)

    Anna-Liisa ja Paavo Pöyry kertovat Kestin tilasta. Anna-Liisa on itse syntynyt tilalla. Hänen isänsä oli ostanut Kestin Tuomas Holmalta, joka taas oli ostanut sen konkurssin tehneeltä tukkukauppiaalta. Tämä kauppias, Nousiainen oli tehnyt vararikon kun kahvilaiva oli uponnut. 3

    (lisää…)

  • Ansioäiti Muhokselta

    Tasavallan presidentti ojensi sunnuntaina 11.5.1969 Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin 17 ansioituneelle äidille presidentinlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa.

    Heidän joukossaan oli myös muhoslainen emäntä Olga Heimonen.

    Olga-emäntä pirtissä

    Emäntä Olga Heimonen on syntynyt Sotkamossa 11.4.1908. Avioliittoon hänet vihittiin 24.3.1929 maanviljelijä Väinö Heimosen kanssa. Lapsia avioliitosta syntyi 9, joista yksi on kuollut. Kaikki lapset on koti voinut oppikoulun ja ammattikoulujen kautta ohjata omalle ammattiuralleen. Keskisuuren maanviljelystilan emäntänä Olga Heimonen on joutunut osallistumaan perheenemännän tehtävien lisäksi myös tilan kaikkiin töihin. Hän on ollut kotipaikkakunnallaan Marttayhdistyksen ja Maatalousnaisten toiminnassa vuosikymmenet aktiivisesti mukana. 1

    J.K. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti näistä äideistä lehdessä 12.5.1969. Hämmästyksekseni huomasin että samassa tilaisuudessa oli palkittu myös tätini Senja Laurintytär Holopainen o.s. Kokkoniemi (1911-1985) Kuvansista. (Soljan huom.)