Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Pyssyn tarkastaja muutti Muhokselle

    Isomäättä Väänäsen väkeä 1913

    Lintupyssyjen korjaus-wärstaani on muutettu Utajärveltä Muhoksen kirkonkylään Pyhäkosken liepeen alapään Kieksin taloon.

    Ja tämän kautta saan tiedoksi antaa, että joka haluaa lintupyssyään tarkastuttaa eli korjauttaa, niin lähettäköön minulle pyssy, luotivormut ja ampuma kalujaan tarkastusta varten, noin 15 laukausta ja kirje pyssyn muassa, josta omistaja ilmoittakoon vaatimuksensa mitä on pyssylle tehtävä ja milloinka ja millä tavoin pyssy takaisin peritään; mainittakoon kuukausi ja päivä kuin myös paikkakunnan ja omistajan nimet. 1

    Muhokselta Tammikuun 26 p. 1880

    Kaarlo Väänänen eli Kieksi
    Pyssyn tarkastaja ja seppä 2

  • Kestin talo ja sarvipääsammakko

    Erkki Kärnän ja Kerttu o.s. Juusolan häät Kestissä vuonna 1929

    Oulujokivarren maisemakokonaisuuteen liittyvä pihapiiri, jossa on 1850-luvulla 1 rakennettu, 1930-luvulla korotettu koristeellinen asuinrakennus, kivinavetta sekä kaksi aittaa. Mahdollisesti 1500-luvulla asutettu tila, jonka kempeleläinen Antti Juusola osti vuonna 1923. Päärakennus oli silloin matalampi ja siinä oli kaksi kuusikulmaista kuistia. Rakennusta korotettiin rakennusmestari Toivo Lipposen suunnitelmien mukaan vuonna 1933 ja samalla rakennettiin etujulkisivun frontoni sisäänvedettyine parvekkeineen sekä frontonin kohdalla olevat kaksi kuistia. Pihapiirissä on päärakennuksen lisäksi pitkä kivinavetta jonka takana on uusi asuinrakennus, talousrakennus ja pieni aitta, sekä viljelysten reunalla vanha vilja-aitta. 2

    Poimintoja artikkelista joka on julkaistu Kaleva-lehdessä 27.10.1994. Lupa saatu kirjoittajalta (Marjo Oikarinen) sekä lehden tietopalvelusta (Jaana Tervaharju)

    Anna-Liisa ja Paavo Pöyry kertovat Kestin tilasta. Anna-Liisa on itse syntynyt tilalla. Hänen isänsä oli ostanut Kestin Tuomas Holmalta, joka taas oli ostanut sen konkurssin tehneeltä tukkukauppiaalta. Tämä kauppias, Nousiainen oli tehnyt vararikon kun kahvilaiva oli uponnut. 3

    (lisää…)

  • Ansioäiti Muhokselta

    Tasavallan presidentti ojensi sunnuntaina 11.5.1969 Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin 17 ansioituneelle äidille presidentinlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa.

    Heidän joukossaan oli myös muhoslainen emäntä Olga Heimonen.

    Olga-emäntä pirtissä

    Emäntä Olga Heimonen on syntynyt Sotkamossa 11.4.1908. Avioliittoon hänet vihittiin 24.3.1929 maanviljelijä Väinö Heimosen kanssa. Lapsia avioliitosta syntyi 9, joista yksi on kuollut. Kaikki lapset on koti voinut oppikoulun ja ammattikoulujen kautta ohjata omalle ammattiuralleen. Keskisuuren maanviljelystilan emäntänä Olga Heimonen on joutunut osallistumaan perheenemännän tehtävien lisäksi myös tilan kaikkiin töihin. Hän on ollut kotipaikkakunnallaan Marttayhdistyksen ja Maatalousnaisten toiminnassa vuosikymmenet aktiivisesti mukana. 1

    J.K. Myös Helsingin Sanomat kirjoitti näistä äideistä lehdessä 12.5.1969. Hämmästyksekseni huomasin että samassa tilaisuudessa oli palkittu myös tätini Senja Laurintytär Holopainen o.s. Kokkoniemi (1911-1985) Kuvansista. (Soljan huom.)

  • Väinö Heimosen elämästä

    Väinö Heimonen

    Väinö Eino Heimonen (1901-1987) kirjoitettiin 8-vuotiaana Karttulan Hautamäen ylempään kansakouluun 1.10.1909 – hän kävi siellä kahdeksan lukukautta. Päästötodistuksen hän sai 15. toukokuuta 1913. Väinö oli tunnollinen ja hyvä oppilas; todistuksessa kymppejä olivat uskonoppi, historia ja piirustus. Muut aineet olivat yhdeksikköjä, paitsi laulussa Väinöllä ei ollut taitoja, todistuksessa siinä toppasstooli eli numero 4.

    Väinö hakeutui Muuruveden maamieskouluun ja sai sieltä 9,2 keskiarvolla päästötodistuksen 27.12.1921. Vuosina 1927-28 hän opiskeli kiitettävin arvosanoin Suomen Nuoriso-opistossa Mikkelin Paukkulassa ja sen jälkeen hakeutui töihin harjoittelijaksi Kotiniemen kasvatuslaitokseen Vilppulaan. Hän oli siellä harjoittelijana 5.5.-8.12.1928 ja osoitti kiitettävää ahkeruutta ja taitoa. Paukkulassa hän tapasi myös vaimonsa Olga Meriläisen – he ovat samassa luokkakuvassa vuonna 1927.

    (lisää…)

  • Juntti no 21 historia

    Kosula 1785

    Wallenborgin kartassa v. 1785 on vas. Bertunen eli Koistila no 22, Bertulan talot eli Perttunen no 21:n Juntti ja Ylitalo.

    Tämän historiikin viimeistely jäi odottamaan koronatilanteen helpottumista. No, eipä helpottunutkaan vaan nyt eletään jo toista aaltoa…

    Surullista myös sen vuoksi, että piti haastattelemani Juntin tilan aiempaa isäntää, mutta hän nukkui pois kesällä. Perillisiltä sain onneksi sen verran tietoa että pystyin viimeistelemään tämän Perttusesta no 21 lohkotun tilan.

    Historiikin voit lukea tästä. Ja kommentoida saa mielellään – kuten ennenkin.