Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Vänttilän kruununtilan katselmus 1845

    Vänttilä on perustettu 1770-luvulla. 1800-luvun loppupuolelle saakka se oli kruununtila.

    Kruununtila oli kruunun täydellistä omaisuutta ja sen asukas suoritti maaveroa maksaessaan vuokraa tilan hallintaoikeudesta kruunulle. Kruununtilan isännyyden vaihtuessa maaherra antoi uudelle isännälle immission eli asukkaaksiottotodistuksen. Maaherralla oli myös oikeus ja velvollisuus häätää kruununtilan huonoon hoitoon tai maksamattomiin veroihin syyllistynyt isäntä.

    Lähde: Elvi ja Pauli Lappalaisen Sukuseura

    (lisää…)

  • Laitasaarelaisista etunimistä

    Osallistuin etunimien ”normalisointia” sukututkimuksessa käsittelevään keskusteluun Suku-forumilla ja sain idean tehdä tilastoa laitasaarelaisten etunimien kirjoitusmuodoista siltä ajalta, kun ne on alettu kirjata kastettujen kirjaan suomeksi.

    Kenties tilastosta selviäisi, onko suurin osa Johaniksi kirjatuista kulkenut näillä kulmilla Juhoina vaiko Jusseina (Historismi.netin muita ehdotuksia ovat Janne, Juhana, Juhani ja Johannes). Samoin minua ovat askarruttaneet myös esim. Sigfridit (Sipi, Sippo, Sipro, Sihvo, Sipri, Sihveri, Sifferi), Catharinat/Caisat/Carinit (Kaarina, Katriina, Katariina, Katri, Kaisa, Kaisu, Kaija, Kaiju) ja Margaretat/Margetat/Grethat (Marketta, Kreeta, Reet(t)a, Martta, Maarit, Marjaana, Marke).

    (lisää…)

  • Perukirja Maria Sjöholm, Hakkarila

    Perukirja 1896

    Oulun maakonttori ilmoitti tammikuun 1869 sanomalehdissä että Hakkarilan sotilasvirkatalo annetaan arennille (vuokralle) 50 vuodeksi aina huhtikuun alusta alkaen.

    Ensimmäinen vuokralainen oli Leivonmäeltä muuttanut Fredrik Sjöholm (s. 30.7.1837). Hänen puolisonsa, Rovaniemellä syntynyt Maria Gustava Nils Fredrikintytär Snellman kuoli sydänhalvaukseen 50-vuotiaana 22. heinäkuuta 1896. Muhoksen haudattujen luettelossa hänen mainitaan kuolleen ja haudatun Savonlinnaan. Jälkeen jäivät aviomies ja alaikäiset lapset 18-vuotias Jenny Loviisa, 16-vuotias Kaarle Fredrik sekä 13-vuotias Laina Maria. Lasten puolesta perunkirjoituksessa oli mukana myös eno, agronomi Albert Herman Snellman.

    (lisää…)

  • Vänttilän puukorvo ja puumerkki

    Vänttilässä no 61 ei ole säilynyt kovin paljon vanhoja esineitä; yksi harvoista on kaksikorvainen kimpiastia, joka on saanut kunniapaikan lipaston päällä. Haristuuhan se tietysti kuivassa sisäilmassa, mutta pitää joskus kiristää siteet varovasti. Lieköhän tuo astia yksi niistä 68 maitopytystä, jotka mainittiin Vänttilän emännän, Marja Kaupin perukirjassa?

    Vänttilän korvo

    (lisää…)

  • Vänttilän Marjan perukirja

    Kesällä 2010 aloitimme Vänttilän (Laitasaari no 61) suullisen perimätiedon keräämisen, kun vierailulle tuli Korpelan suvun jäseniä. Suku omisti Vänttilän käytännöllisesti katsoen koko 1900-luvun.

    Vieraat toivat mukanaan heidän aikanaan peräkamarin nurkassa olevassa arkussa säilytetyn arkun sisältöä eli arvokkaita historiallisia dokumentteja, vanhimmat olivat 1800-luvulta. He antoivat ystävällisesti meidän kuvata dokumentit ja käyttää niitä talon historian tutkimisessa.

    (lisää…)