Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Vanhan palkintolusikan arvoitus

    Suksia voidellaan hiihtokilpailussa. Uuno Laukan kokoelmat1

    Jo jonkin aikaa mieltäni on arkarruttanut eräs palkintolusikka, jossa on kaiverrus: 1si Palkinto Hiihdosta 11.3.1891 ja takapuolella Oulun Pat. M Lohelalle. Palkinnon on siis saanut isoisäni Matti Lohela aikoinaan. Lusikkaa on ajan hammas kuluttanut, kauhaosaan on tullut viilto. Onneksi kuitenkin esine on säilynyt suvulla.

    Kiinnostukseni vuoksi aloin selvittää asiaa ja kävin maakunta-arkistossakin, mutta en saanut tähän salaisuuteen vastausta. Sitten mietin, että menisin sota-arkistoon. Kuitenkin sitä ennen päätin tutkia vanhoja sanomalehtiä pääkirjastossa ja sehän tuottikin tulosta. Vuoden 1891 Oulun ilmoituslehden kirjoituksessa kerrotaan juttua kilpahiihdosta sotamiesten kesken.

    (lisää…)

  • Arkistomateriaalia sotaevakossa Laitasaaressa

    Suomen toiseksi vanhin maakunta-arkisto perustettiin 1932 Ouluun. Ajatus maakunta-arkistojen perustamisesta sai alkunsa 1880-luvulla ja asiaa käsiteltiin vuosikymmenten ajan eri tahoilla. Vasta 1924 asetetun uuden maakunta-arkistovaltuuskunnan toimien seurauksena ensimmäinen maakunta-arkisto perustettiin Hämeenlinnaan 1927. 1

    Oulun maakunta-arkisto sai toimitilansa lokakuussa 1931 valmistuneesta Ainolasta, arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemasta rakennuksesta, jossa toimivat myös Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja maakuntamuseo. Nykyisin rakennuksessa on Pohjois-Pohjanmaan museo.

    (lisää…)

  • Kestin no 35 historia

    Varmaan jokainen Valtatie 22:lla ajellut on ihaillut Laitasaaren Kestin talon no 35 komeita rakennuksia, näyttävää päärakennusta ja jykevää kivinavettaa.

    Nyt tiedämme myös kenen rakennuttamia ne ovat! Päärakennuksen on rakennuttanut kirkkoväärti ja herastuomari Heikki Ollinpoika Kesti (s. 1817, suku alkujaan lähtöisin Savosta). Kivinavetan on taas rakennuttanut  Aappo Aaponpoika Kesti (s. 1852, aik. Kuja-Heiko, suku alkujaan Limingasta). Rakentajat, jotka olivat alansa huippuosaajia, tulivat Etelä-Pohjanmaalta – kivinavetta oli aikansa uusinta tekniikkaa!

    (lisää…)

  • Sotilaspuustelli myytävänä

    Maanmittari Fredrik Sjöholm (s. 1837) tuli perheineen Muhokselle Leivonmäeltä vuonna 1869. He asuivat vuokralla eli arennilla Hakkarilan sotilaspuustellissa. Sjöholm oli varsin tarmokas mies, perusti mm. Muhoksen ensimmäisen meijerin.

    Kuten allaolevassa lehtikirjoituksessa otsikolla ”Työnteolla maatilat paranevat” mainitaan, Hakkarilan tila oli varsin vauras, karjaakin huomattavan paljon. Tarvittiin siihen työväkeäkin – Sjöholmin aikana talossa oli ainakin kolme piikaa ja saman verran renkejä. Lehtikirjoituksen aikaan Sjöholm on ollut 55-vuotias.

    (lisää…)

  • Höyrylaiva Muhos

    Samana vuonna, eli vuonna 1909 kun ”uusi” Laine aloitti liikenteen Oulujoella myös Muhos-laiva aloitti välillä Oulu-Muhos liikennöimisen. Se teki myös tilausmatkoja kuten muutkin höyryalukset.

    Muhos oli varustettu 60 hevosvoiman koneella ja se oli 65,5 jalkaa pitkä. Laivan korkeimmaksi matkustajaluvuksi määrättiin 92 matkustajaa. Sen jäljet katoavat vuonna 1916, jolloin siitä on viimeinen ilmoitus elokuun alussa. Siinä on lyhyesti ilmoitettu aluksen pannunpuhdistuksesta. Jo tänä suhteellisen lyhyenä toimikautena 1909-1916 alukselle sattui yhtä ja toista. Toukokuulla 1914 vielä tulvavesien aikaan kerrottiin seuraavaa:

    (lisää…)