Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    Laitasaaren kylähistoriakirjat 1,2, 3
    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur – loppuunmyyty
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. 

    P.S. 24.5.2023 Sivuston tekniikkapäivitys on tehty.

  • Kohtalona Neuvostoliitto

    Kansallisarkiston tietokannassa on henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964. Tietoja on kerätty kattavimmin suuren terrorin 1937–1938 uhreista, vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.

    Kuvassa Sandarmoh, Stalinin vainojen uhrien teloitus- ja hautapaikka Karjalan tasavallan Karhumäen piirissä Venäjällä, lue lisää tästä. Krasnyi Bor, Josif Stalinin aikaisen sisäasiain kansankomissariaatin NKVD:n joukkoteloituspaikka Petroskoissa, lue lisää tästä. Muurmannin Legioonalaiset (Oulun sukututkimusseura ry).

    Teloitetut muhoslaiset

    • Johan Fredrik (Johannes; Hannes) Jaakonpoika Huovinen (s. 20.3.1901 Muhos, Laitasaari) 11.2.1938 teloitettu (Sandarmoh)
    • Adam (Aatami) Taavetinpoika Huttunen (s. 6.1.1894 Karttula (Muhos)) 11.2.1938 teloitettu (Sandarmoh)
    • Heikki (Henrik) Heikinpoika Inkola (s. 19.9.1881 Muhos, Laitasaari (Oulu)) 21.10.1937 teloitettu (Leningrad)
    • Otto Hjalmar Jurvakainen (s. 19.3.1895 Muhos Laitasaari) 8.10.1938 teloitettu (Krasnyi Bor) – sukulaisten tietojen mukaan
    • Arvo Eemil Juhonpoika Laamanen (s. 25.8.1910 Michigan Mohawk USA, tullut kastetodistuksella Muhokselle) 1.10.1938 teloitettu (Petroskoi)
    • Aleksanteri Heikinpoika Mustonen (s. 20.1.1901 Kemijärvi (Muhos/Oulu)) 28.9.1938 teloitettu (Krasnyi Bor)
    • Väinö Henrik Kallenpoika Ojala (s. 22.12.1904 Säkylä (Muhos, Suokylä) 1.10.1938 teloitettu (Zirka-Kemi)
    • Kaarle Johannes (Hannes) Juhonpoika Purala (s. 23.1.1889 Haukipudas (Muhos)) 11.10.1938 teloitettu (Krasnyi Bor)
    • Helmi Maria Heikintytär Viljamaa (o.s. Leinonen, s. 5.11.1902 Muhos, Kylmälänkylä) 13.3.1938 teloitettu (Tseljabinsk)

    Muut muhoslaiset

    • Väinö Juhonpoika Häikiö (s. 1.1.1894 Muhos) puna-armeija
    • Wilho Jaakko Antinpoika Kauniskangas (s. 24.4.1900 Muhos) punainen
    • Naimi Elena Antintytär Kylmänen (s. Muhos)
    • Arvid Leppänen (s. 11.4.1885 Rautavaara, kirjoilla Muhoksella), sahuri, kirjoilla Petroskoissa
    • Leila Hilma Arvidintytär Leppänen (Veber, Laila Helena / Anja, s. 2.1.1914 Muhos)
    • Elina Antintytär Linna (o.s. Pekkala, s. 23.3.1897, kirjoilla Muhoksella, k. 19.2.1973 Karhumäki), opettaja, vangittu vakoilusta 1938, vapautettu 1948
    • Juho Paavonpoika Pyykkö (s. 17.3.1886 Muhos) Muurmannin legioona
    • Juho Similä (Muhos) Muurmannin legioona
    • Juho Wallius (s. 1904 Muhos) – ilmeisesti Johan Pietari Wiljam Kaisanpoika Waljus (s. 23.2.1904) työarmeija

  • Hakkarila – virkatalonhaltijat

    Hakkarilan katon laitto

    Suomen armeijan upseeristo ja aliupseeristo (1718-1810) Virkatalonhaltijain luettelot (Suomen Historiallinen Seura, Kaarlo Wirilander, 1953 Helsinki)

    Kemin komppanian lippumiehen virkatalo Muhos Laitasaari Hakkarila

    • Mathias Schröder 19.8.1718-28.9.1719
    • Aron Henrik Bergström 20.10.1719-26.11.1721
    • Kersantti Jakob Grundlitz 16.8.1722-30.12.1723

    Virka avoinna 1724

    • Frans Henrik von Knorring 1.7.1725-30.6.1730
    • Henrik Johan Brusin 30.6.1730-31.3.1740
    • Magnus Gustaf Clementioff 31.3.1740-1.10.1741
    • Anders Wilhelm Patkull 1.10.1741-16.5.1742
    • Eilard Jakob Mentscher 16.5.1742-27.10.1743
    • Fredrik Henrik Marander 27.10.1743-1.2.1745
    • Kersantti Karl Ocklavitz 1.2.1745-30.6.1746
    • Rykm. adjutantti Karl Gustaf Freidenfelt 30.6.1746-13.4.1748
    • Vänrikki Karl Gustaf Sölfverarm 13.4.1748-9.11.1748
    • Kersantti Jakob Detlof Lampel 14.12.1748-1.10.1750
    • Kersantti Abraham Gedda 1.10.1750-27.11.1750
    • Fredrik Henrik Marander 27.11.1750-10.5.1769
    • Anders Johan Stjerncreutz 10.5.1769 (krs 20.8.1770)-3.11.1772
    • Zakarias Ocklavitz 3.11.1772 (kersantti 13.4.1774, rykm. vänrikki 26.2.1777)-28.8.1783
    • Rykm. vänrikki Georg August von Essen 8.9.1783 (kapteeni 4.3.1790)-16.3.1791
    • Vänrikki Jakob Wilhelm Hobin 17.9.1791-18.12.1792
    • Vääpeli Karl Fredrik Stjerncreutz 15.5.1793-18.4.1795
    • Vääpeli Henrik Norander 18.4.1795-15.10.1797
    • Vääpeli P. Zimmerman 15.10.1797-25.5.1804
    • Kersantti Magnus Fredrik Stjerncreutz 11.9.1804-(1810)

    (rykm = rykmentti)

  • Aku pakinoi – Nuottarannan juoruämmät (1922)

    Annusen kuvia Koistilasta

    Kuvan henkilöt eivät liity artikkeliin. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Tunnetko heitä?

    Teille minä nyt virteni viritän sekä sinulle apostoli Akanheimo, joka hengelläsi voitelet heidän moraalisen selkärankansa notkeita niveliä. Amen.

    Nuottarannan juoruämmät ovat vetäneet tänä keväänä hyvän apajan, niin ettei miesmuistiin tiedetä saadun niin hyvää saalista. Se oli aluksi vain pieni tavallinen otus, hätäisesti kyhätty jalaton matelija, mutta kun sitä on kevätkausi vatkattu sameassa pohjamudassa, on se nyt lopullisesti vedetty maalle seitsenpäisenä lohikäärmeenä, niin että Nuottarannan juoruämmillä riittää siitä sopanhöystettä koko pieneksi iäksensä ja voivat vielä heidän lastenlapsensa kaluta sen häntänikamia.

    (lisää…)

  • Tapaturma Muhoksella (1934)

    Hyrkin koulu 1938

    Kaukohan kävi koulua ilmeisesti Hyrkissä, koska asui joen pohjoispuolella. Artikkelikuvana onkin vuoden 1938 luokkakuva Hyrkistä, onko hän siinä? Klikkaa kuvaa niin näet tekstit.

    Kaleva 21.3.1934, s. 2

    Viime perjantaina sattui Muhoksen Laitasaaren koululla ikävä tapaturma. Maanviljelijä Yrjänän koulussa oleva Kauko-niminen poika kaatui mäkeä laskiessa ja loukkaantui niin pahoin, että toinen jalka meni reidestä poikki ja lisäksi meni polven kohdalta sijoiltaan.

    Ensiavun antoi loukkaantuneelle Päivärinteen parantolan lääkäri ja vietiin poika sen jälkeen Oulun lääninsairaalaan hoidettavaksi.

    P.S. Väänäsen vanhaemäntä muisti tämän tapauksen vuonna 2012, kun haastattelimme häntä – vaikka tapaturmasta oli kulunut jo 78 vuotta! Lue Elma Väänäsen muistelu tästä.

  • Ritva Nygrénistä kunniajäsen

    Näkymä Korivaaralta Oulujoelle Muhoksella, etualalla pappila

    Laitasaari-Seura ry kutsui Ritva Nygrénin kunniajäseneksi vuosikokouksessa 12.4.2025. Hän on ollut korvaamaton apu etenkin kaikkein vanhimpien arkistolähteiden tutkimisessa.

    Ritvan kädenjälki näkyy lähes jokaisessa tilahistoriikissa jollakin tavalla. Upea historiallinen artikkelikuva saatiin myös hänen myötävaikutuksellaan. Lue kuvasta kertova artikkeli tästä.

    Lämpimät onnittelut ja kiitokset Ritvalle!