Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Iisakki Perttusen muistokirjoitus (1918)

    Laitasaaren Osuusmeijeri

    Iisakki Perttunen oli Onterossa no 60 asuneen laivuri Matti Esanpoika Mäkelän isoveli. Artikkelilöydön teki Pirkko Kettunen

    Tämän kuun 21 p:nä vaipui täällä lyhyen taudin murtamana kuolonuneen talonomistaja Iisakki Perttunen 1 73 vuoden ikäisenä. Vainaja, joka oli viimeiseen asti harvinaisen terve korkeaan ikäänsä katsoen, oli vielä pari päivää ennen kuolemaansa liikkeellä kaupungissa.

    Nuorempina päivinään otti vainaja, joka alkoi itse maanviljelyksensä aivan pienestä, innolla osaa maanviljelyksen kohottoamisen kotipaikkakunnallaan Muhoksella, missä hän ensimmäiseksi antoi valtiolle takamaitaan koekentiksi. Nuorempana hän harjoitti menestyksellä tiiliteollisuutta.

    (lisää…)

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 6

    Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Tämä on viimeinen kuuden artikkelin sarjasta. Kiitos Pentti ja Esko!

    Pirttijärvellä juhannuksena 1930

    Lähiseudun erämaat ovat minulle tuttuja. Tapion (metsäyhtiö) hommissa tuli 12 vuotta Ylikiiminkiä kierrettyä, joten talot sielläkin tulivat tutuiksi. Viitaselkää myöten kuljettiin ennen hillassa.

    Minulla oli Ristijärveltä kotoisin oleva apumies Eero Leinonen. Tämä poika nosti enempi kuin se MM-kisojen edustaja, oli siinä miehessä voimaa. Kyllä se edustaja ihmetteli. Hänen tyttärensä voitti para-ammunnassa maailmanmestaruuden ja olympiakultaa. Kuuluu asuvan etelässä. 1 2

    (lisää…)

  • Paulaharjun matkassa 1910

    Retkikunta v. 1910

    Äitini Vieno Kaski o.s. Jurvakainen (s. 1927, k. 2010 Oulu, haudattu Intiön hautausmaalle) kertoman mukaan hänen isänsä Juho Jaako Jurvakainen (s. 1887 Jurvakainen no 45) ystävystyi Samuli Paulaharjun kanssa ja oli näin mukana joillakin Paulaharjun tekemillä kuvausmatkoilla. Jaako ja Samuli Paulaharju asuivat myöhemmin melkein naapureina Oulussa. Jaako rakensi oman ison talon Oulun Tuiraan Valtatien varrelle. Äitini kertomaa:

    Meidän talossa oli etupuolella leveät portaat ja kolme ulko-ovea vierekkäin. Talossa oli useampia asukkaita ja meillä oli niissä vuokralaisia. Asuimme itse alakerran toisessa päässä; vasemmanpuoleisin ovi johti meidän omaan kotiin. Meillä oli kaksi huonetta omassa käytössä. Oikeanpuoleisin ovi johti alakerran toiseen asuntoon, missä oli kolme huonetta. Siellä saattoi olla useammatkin vuokralaiset yhtä aikaa. Keskimmäinen ovi johti yläkertaan, jossa oli myös kaksi asuntoa ja niissäkin vuokralaisia. Pihapiirissä oli piharakennus, jonka toisessa päässä oli sauna ja toisessa päässä oli huone. Muistan, että siellä asui vuokralla ompelijatar, jolla ihmiset ompeluttivat vaatteitaan.

    Vanhempani Jaako ja Olga myivät kaupunkitalon vuonna 1930 ja ostivat Pikkaraisen Aapolta talon, Kemilän, Viskaalinmäeltä. Olga-äidillä oli niin ikävä synnyinseudulleen. Kauan äiti ei kuitenkaan saanut tästä nauttia, hän kuoli vuonna 1933.

    (lisää…)

  • Jäsenmaksulaskut 2019 lähetetty

    Laitasaari-Seura ry:n jäsenmaksulaskut on lähetetty sähköpostilla jäsenille. Eräpäivä on 9.9.2019.

    Kiitos kaikille jäsenillemme – te olette mahdollistaneet sivuston toiminnan jo seitsemän vuotta! Kiitämme lämpimästi myös kirjojamme tilanneita!

  • Porinoita Pirttijärveltä – osa 5

    Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!

    Sanginjoen koululaisia 1937

    Tämä paikka on ollut alkuaan seurakunnan torppa (Koortila no 34, Vanhatalo). Sitten Laina-äiti alkoi hakea sitä itsenäiseksi, siitä ei pappilan väki tykännyt. Seurakunnan torpparilla oli paljon taksvärkkitöitä ja omat työt tahtoi jäädä tekemättä. Äitilläkin oli se hankala tilanne, että velipoika oli armeijassa. Strömmeri oli suutahtanut, sanoi, ettei saa antaa metsää, ja kierrätti rajat rämeen laitaan. 11 hehtaaria tuli tilaksi, pikkusen kankaanlaitaa ja räme.

    Myöhemmin rovasti Heikinheimolla oli tapana kiertää kesäisin järven ympäri. Heikinheimo sanoi: ”Pane paperit vetämään, saat metsää lisää”. Isä ajatteli kuitenkin, että eiköhän tämä ole tässä. Räme ojitettiin myöhemmin, mutta ei se kovin hyvin kasva. 80 metriä talosta on lähimmät hillat, hyvä asia sekin. Erikoinen perä tämä on kun ei thaimaalaiset osaa tänne.

    (lisää…)