Laitasaari-Seura ry:n jäsenmaksulaskut on lähetetty sähköpostilla jäsenille. Eräpäivä on 9.9.2019.
Kiitos kaikille jäsenillemme – te olette mahdollistaneet sivuston toiminnan jo seitsemän vuotta! Kiitämme lämpimästi myös kirjojamme tilanneita!
Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Laitasaari-Seura ry:n jäsenmaksulaskut on lähetetty sähköpostilla jäsenille. Eräpäivä on 9.9.2019.
Kiitos kaikille jäsenillemme – te olette mahdollistaneet sivuston toiminnan jo seitsemän vuotta! Kiitämme lämpimästi myös kirjojamme tilanneita!
Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko!
Tämä paikka on ollut alkuaan seurakunnan torppa (Koortila no 34, Vanhatalo). Sitten Laina-äiti alkoi hakea sitä itsenäiseksi, siitä ei pappilan väki tykännyt. Seurakunnan torpparilla oli paljon taksvärkkitöitä ja omat työt tahtoi jäädä tekemättä. Äitilläkin oli se hankala tilanne, että velipoika oli armeijassa. Strömmeri oli suutahtanut, sanoi, ettei saa antaa metsää, ja kierrätti rajat rämeen laitaan. 11 hehtaaria tuli tilaksi, pikkusen kankaanlaitaa ja räme.
Myöhemmin rovasti Heikinheimolla oli tapana kiertää kesäisin järven ympäri. Heikinheimo sanoi: ”Pane paperit vetämään, saat metsää lisää”. Isä ajatteli kuitenkin, että eiköhän tämä ole tässä. Räme ojitettiin myöhemmin, mutta ei se kovin hyvin kasva. 80 metriä talosta on lähimmät hillat, hyvä asia sekin. Erikoinen perä tämä on kun ei thaimaalaiset osaa tänne.
…ja kymmenkunta jäsenhakemusta käsittelyssä parhaillaan.
Laitasaari-Seura ry on rekisteröity 4.5.2001. Yhdistyksen tarkoituksena on vaalia ja edistää Muhoksen Laitasaaren kylän historian ja kulttuurin tuntemusta sekä vahvistaa kylän olemusta ja imagoa kylän vanhojen ja uusien asukkaiden hyväksi. Seuran perustajajäsenet olivat Heikki Vainiokangas, Pekka Kinnula, Erkki Väliaho, Reijo Suorsa, Eero Parviainen, Pentti Ojala, Väinö P. Karppinen, Alli Karppinen, Eino Pesola, Pentti Heikkinen, Ellen Keränen, Asta Pikkarainen ja Ritva Hägglund.
Laitasaari-Seura on mukana tuottamassa sisältöä Laitasaaren historiasivustolle.
Seuran jäseneksi voi liittyä kuka tahansa kylän historiasta kiinnostunut. Liittymismaksu on 10 euroa ja jäsenmaksu 10 euroa / vuosi.
Jos haluat liittyä seuran jäseneksi, ole hyvä ja anna tietosi lomakkeella. Saat sähköpostitse jäsenmaksutiedot ja halutessasi myös jäsentiedotteita. Siirry jäsenlomakkeeseen.
Jos haluat tilata seuran tuotteita – siirry tilauslomakkeeseen.
Laitasaaren Facebook-ryhmä – muista vastata jäsenpyynnössä esitettyihin kysymyksiin.
Puheenjohtaja Solja Holappa
Sihteeri Sari Karjalainen (ent. Heimonen)
Sähköposti laitasaari.seura [at] gmail.com
Hallituksen jäsenet Kaisu Rahko (vpj), Kalevi Leskelä, Kaarlo Mertaniemi, Pentti Lohela
Varajäsenet Ritva Hägglund, Eero Parviainen, Eila Ojala, Jussi-Pekka Silenius, Mikko Laurila (uusi)
Toiminnantarkastaja Anna Pennanen, varatoiminnantarkastaja Matti Heikkinen
Reijo Kiira on haastatellut Kirsti Öröä (o.s. Kauppi) ja tämä kirjoitus liittyy Reijon tekemään sukututkimukseen. Reijo on Viinikan tyttären Maria Gustava Axelintytär Löthmanin ja tämän puolison, kruununnimismies Eric Kockin jälkeläisiä. Kirsti omistaa nykyisin Korilan eli Halkovaaran no 47. Viinikan no 8 omistajat ovat Yrjön veljen Aaro Kaupin jälkeläisiä eli Kirstin serkkuja.
Kirsti syntyi Viinikan tilalla. Hänen isänsä Yrjö Kauppi ansaitsi elantonsa liikemiehenä Oulussa, jonne perhe muutti Kirstin ollessa seitsemän vuoden ikäinen. Oulussa hän kävi myös koulunsa. Kaikki kesät Kirsti vietti Muhoksella Viinikassa, jolloin perhe muutti Korilaan.
Lahjoittanut Rönkön maatila (2008)
Hevosvetoinen laite. Ruskeaksi maalatut puuaisat, aura ja työntövarret metallia, tehdasvalmisteiset.
Aura 80 x 30 cm, varret 86 cm, aisat 295 cm. Varsien väli 60 cm, aisojen väli 79 cm.
Käyttötarkoitus: perunapellon multaus.