Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Monikaan 90-vuotias ei suunnittele matkaa merkkipäiväkseen, mutta oululainen neiti Anna Stenius on matkustanut, tosin vain Kemiin viettääkseen siellä juhlaansa lähiomaisten ja ystävien seurassa.
Matkustaminen sopii hyvin Anna Steniukselle, sillä hän on koko ikänsä ollut liikkuvaa sorttia. Hän syntyi Muhoksella, jossa hänen isänsä, agronomi Birger Stenius oli Koivikon maanviljelys- ja karjanhoitokoulun johtajana.
Huovilan koulun oppilaita joko vuonna 1949 tai 1950. Lapset ovat syntyneet 1941-42. Klikkaa kuvaa niin näet sen isompana. Tunnistukset Asta Pyykkö. Kiitos Asta!
Opettajana Elina Viitavaara o.s. Jussila. Vasemmanpuoleinen pulpettirivi – alkaen edestä:
Maija Kukkonen ja Matti Niemi
Martti Leskelä ja Raili Marttila
Leena Ojala ja Raimo Kujanto
Liisa Uitto ja Ritva Nuru
Matti Lotvonen ja Jouko Rajaniemi
Tuula Heino o.s. Nurmi muistelee – tarinan on lähettänyt Tuulan tytär Anne Leppänen. Lämmin kiitos molemmille!
Aikaisimpia muistojani oli se, kun tulimme veneellä Kähkösen rantaan, niin Kähkösen mummo tuli ylös törmälle kepin kanssa meitä vastaan. Sitten mentiin pirttiin ja juotiin tervetuliaiskahvit. Myös minä sain tipan kahvia pienestä mokkakahvikupista (tippa kahvia ja loput maitoa). Tuon mokkakupin sain itselleni ja se on edelleen tallessa. Alma-täti (Alma Yli-Rokki, mummon sisar) leikkasi sokerisaksilla toppasokerista palan minulle.
En muista saaneeni missään niin hyvää paistettua haukea kuin mummolassa. Kala oli juuri kalastettu Oulujoesta Kähkösen rannasta. Mummo oli ammatiltaan pitokokki ja kuuluisa hyvistä ruuistaan. Reseptit pysyivät tiukasti hänen omana tietonaan. Hän ei kertonut niitä koskaan kenellekään.
Käki kukkui sunnuntaina t.k. 6 päivänä kello kuuden aikaan aamulla Soson pysäkin lähettyvillä Heljän kankaalla. Kukahtelu oli selvää ja sointuisaa ja tapahtui se kahteen eri otteeseen, verraten lähellä ihmisasumuksia. Kukunnan kuulivat useat eri henkilöt ja oli se siitäkin merkittävä kun se tapahtui kahden asteen pakkas-aamuna.
Samoin kuultiin näillä tienoin tiistaina 8. päivänä ukkosen jyrinää luoteisella suunnalla. 1
Pirkko Kettunen poimi vanhoista digitoiduista sanomalehdistä – kiitos Pirkko!
Heikki Jaakonpoika Hyrkki kuollut 31.3.1882 Laitasaaressa 69-vuotiaana – Hyrkki no 12 – 8.4.1882 Kaiku no 14
Talon isäntä Heikki Kosunen kuoli 10.1.1890 Laitasaaressa 60-vuotiaana – Kosula 10:4 (kesken) – 16.1.1890 Kaiku no 5
Olli Juhonpoika Siekkinen nukkui kuolon uneen Laitasaaressa 13.7.1891 70-vuotiaana – Siekkinen no 52 – 18.7.1891 Kaiku no 79
Maria Kaisa Antintytär Määttä o.s. Kärnä kuollut 70-vuotiaana Laitasaaressa – Kärnä no 1 ja Isomäättä no 16 – 24.11.1897 Kaiku no 134
Heikki Yrjänän kuolinilmoitus – Yrjänä no 29 – 31.10.1906 Kaiku no 128