Arvoosa Kalevan lukija ei taira tiätääkkää, että m’oon niitä ylypeetä lapualaisia ja että m’oon ny kans kesälomalla, vaikk’ei mulla oo yhtään hauskaa, kun mull’on morsian, ja s’ei tohtinu tulla mukhan vaikka ma vakuutin, että minä suojelen sitä kun kukkaa kämmenellä, jott’ei nämä Lapuan flikat, jokka kans musta tykkää, saisi kraapia siltä silimiä päästä.
Ja m’oon niin höntti, että mä aivan ny’ ikävöitten ja melekeen itkiä köllötän raavas miäs.
Arvoosa lukia ei taira tätä oikeen ymmärtää, mutta se on sillä tavalla, jotta ku mä tuun tänne kotopuolehen ja äiti seisoo portahilla ja huutaa kaukaa, jotta ”mihnä sin’oot taas kluhnaallu, kun ny vasta tuut” ja minä vastaan, että m’oon krekunnu nii ahnahasti uuren henttuni kans, jotten oo enne joutanu – niin se jälkhen min’en osaa sanaakaan muuta Suamia niin kauvan ku m’oon Lapualla.
(lisää…)
