Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaarelaisia Amerikassa – osa 2

    Mainareita USA:ssa

    Amerikkaan muuttaneista laitasaarelaisista on kerrottu jo aiemmin tässä jutussa (klikkaa linkkiä ja klikkaa kuvia – näet niistä lisätietoja).

    Tietoja Amerikkaan muuttaneista saa Siirtolaisuusinstituutin nettisivujen kautta joko passi- tai matkustajaluettelotietokannoista. Molempiin vaaditaan maksulliset käyttäjätunnukset, mikäli haluaa tehdä haut jotka antavat täydelliset tiedot. Em. kannat sisältävät enimmäkseen tietoja 1898-1920 ajalla rapakon taakse muuttaneista.

    Siirtolaisuusinstituutin tietokannat – matkustajaluettelo (318 000 tietuetta) – passiluettelo (251 500 tietuetta).

    (lisää…)

  • Saunapolku

    Savusauna

    Saunapolku supatteli
    Lauloi laulun kutsuvaisen.
    Miestä työnsä päättänyttä
    haastoi kylyyn lauantaiseen.

    Seisoi kyly polun päässä
    lehtokujan kainalossa
    Illankajo ikkunassa,
    sirkanlaulu ruohikossa.

    Sieltä tunki höyrynhenki
    valkopilvi pöllähytti.
    Vastan lemu koivuinenkin
    keväälliset muistot sytti.

    Riemukkaasti raukaiseva
    löyly leyhki lautehille
    kihajavan kirpaiseva
    vihdan viuhke vastas sille.

    Ponkas kylpijä kylystä
    lähti vihdan viehdonnasta.
    Pulikoiden viilennystä
    etsi järven hopeasta.

    Ilta valoi ruskoansa,
    kultaa, tulta touhusteli.
    Pilvi varas varjoansa,
    musta lonka pilkisteli.

    Selänpeilin päivänlasku,
    punehutti purppuralla.
    Lintu pieni kivitasku,
    äännähteli rantamalla.

    Hyv’ on kyly lauantainen
    päivän paahteisen perästä.
    Ruskonromo viipyväinen
    haastaa hyvää huomensäätä.

    – Salli Lund

  • Kirjailija Salli Lund (Hill, Mäkelä)

    Kirjailija Salli Lund (o.s. Mäkelä)

    Kirjailija ja runoilija Salli Lund (o.s. Mäkelä, myöh. Hill) syntyi Muhoksella 12.12.1902 perämies Mäkelän perheessä yhdentenätoista lapsena. Perhe oli muuttanut Oulusta Onteron taloon Laitasaareen. Sallin vanhemmat olivat Matti Esanpoika Mäkelä (s. 9.1.1850 Utajärvi, k. 2.7.1929 Muhos, alk. Roininen) ja Kaisa Kristiina o.s. Sankilampi (s. 23.7.1860 Oulu, k. 25.10.1938 Muhos). Sallin kolmas aviomies oli Jukka Hill(i) joka oli syntynyt Polvijärvellä. Ks. myös Onteron kuvat.

    Sallin haaveet lukemisen jatkosta oppikoululinjaa eivät toteutuneet varojen puutteessa. Opiskelu päättyi siis kansakouluun.

    (lisää…)

  • Pekkalan kankaan erikoinen kivi

    Kivikautinen asuinpaikka

    Luonnossa näkee erikoisia kiviä ajoittain ja vanhoja kivikautisia asuinpaikkoja ja kiviröykkiöitä. Niitähän on täällä Laitasaaressakin. Ylläoleva kuva on Pentti Lohelalta ja Huovilassa skannattu. Kyseessä on Laitakankaan kivikautinen asuinpaikka.

    Samuli Paulaharju kirjoitti Kotiseutu-lehteen vuonna 1910 erikoisista kivistä,  joista on löytynyt  jalanjälkiä!

    (lisää…)

  • Maamiehen työt vuonna 1902

    Maanmuokkausta 1920-luvulla

    Tänä kesänä on sadetta piisannut heinäntekijöille haitallekin asti. Televisiossa on haastateltu useita maanviljelysalan ammattilaisia, tulvien ja muiden satoennusteiden merkeissä. Vuonna 1902 – eli 110 vuotta sitten – oli myös Laitasaaressa vesi haittana ja siitä kirjoitettiin Louhi lehteen marraskuun kuudes päivä seuraavaa:

    (lisää…)