Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Muistokirjoitus – opettaja G.A. Ala-Kojola

    G. A. Ala-Kojola opettajaseminaarissa

    Kotonaan Muhoksen Laitasaaressa vaipui tk. 20. pnä ikiuneen kansakoulunopettaja, kapteeni G.A. Ala-Kojola pitemmän aikaa sairastettuaan. Hän oli syntynyt Lapualla maanviljelijän poikana 14.6.1894 ja valmistunut kansakoulunopettajaksi Rauman seminaarista v. 1916.

    Toimittuaan opettajana Nivalan Välikylän ja Ylivieskan Raudaskylän kouluissa liittyi hän vuonna 1920 Kalevan toimituskuntaan, mutta jo seuraavan vuonna siirtyi jälleen takaisin opettajatoimeen, tällä kertaa Muhokselle Laitasaaren Hyrkin koulun opettajaksi, jossa virassa oli yhtäjaksoisesti 29 vuotta.

    (lisää…)

  • Heinäntekomuistoja – osa 3

    Holapan heinäväkeä
    Kerta kiellon päälle, eli eiväthän ne heinäpoudat vielä alkaneetkaan kun ensimmäisen kirjoituksen aiheesta tänne lisäsin. Toisen tarinan löydät täältä (klikkaa linkkiä sanan kohdalta). On ollut todella eriskummallinen kesä, varmasti paljon haastetta maanviljelijöille.

    Laitasaari-Seuran varapuheenjohtajalta sain viestin, jonka sisältö alla.

    Heikki Vainiokangas kertoo

    Mennäänpä nyt siihen entisajan heinäntekoon.

    Sitä voisi kuvailla lyhyesti heinäntekijöillä, joita olivat niittäjät (miehet), hevoset, haravamiehet (naiset), rengit ja piiat – jos talo oli iso.

    (lisää…)

  • Sotamuisteloita osa II

    Ostokortti - Leskelä
    Kun sota sitten vaan jatkui ja työvoimasta tiloilla oli pulaa miesväen ollessa rintamalla. Silloin avuksi saatiin sotavankeja ja myös meidän kotiin tuli töihin sotavankina Antreas -niminen nuorimies. Hän osasi jokusen sanan suomea, mutta oli arka. Hän otti minut mukaansa moneen paikkaan, missä teki maatilan töitä – olin kait jonkinlainen turva hänelle. Antreaksella oli tapana kantaa minua jutesäkissä olalla. Äitini ei pitänyt tästä, ehkä hän vähän pelkäsi, minua se ei pelottanut. Antreasta meillä kohdeltiin kuin perheenjäsentä, hän söi ja nukkui meidän kanssamme.

    (lisää…)

  • Muistatko jäsenkorjaaja Henellin?

    Kansanparantaja työssään

    Kuvan kansanparantaja ei liity tarinaan.

    Lohelan Pentti kertoo:

    Viskaalinmäellä Halosen no 54 mailla pienessä mökissään asui Iikka Henell vaimonsa Anna Valpurin (o.s. Halonen) ja tyttärensä Vienon kanssa.

    (lisää…)

  • Lohta leipää, lohta leipää!

    Ennätyslohi 32,6 kg (1928)

    Oheinen kirjoitus on Veikko Lukan tekstiä jossakin paikallislehdessä – ehkä Tervareitissä? Etsintäkuulutus: onko sinulla Martti Kesäniemen ottamia valokuvia Laitasaaresta/laitasaarelaisista? Jos on, skannaisimme ne mieluusti talteen. Mm. tätä lohikuvaa ei enää Ähkylästä löydy. Klikkaa kuvaa suuremmaksi!

    Vanhan sananparren mukaan Muhoksen kirkonkellot soivat ennen: lohta leipää, lohta leipää! Tuo aikakausi päättyi Oulujoen kahlitsemiseen ja voimalaitosten rakentamiseen. Lohenkalastuksesta on enää muistot ja vanhemman sukupolven kertomukset jäljellä.

    (lisää…)