Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Syystiedote blogin lukijoille

    Syystervehdys

    Kun syyspimeät kohta alkavat, me blogin kirjoittajat toivoisimme saavamme teiltä lisää aineistoa liittyen kotitaloihinne ja sukuihinne. Etenkin taloista, joista ei ole vielä kirjoitettu (talot ilman tähteä vasemmassa laidassa) tai joiden sisältö on kesken. On aina helpompaa siirtää valmiiksi käsiteltyä materiaalia blogiin, kuin että ruveta itse sitä alusta asti etsimään. Rohkeasti vaan vaikka ruutupaperille – autamme  tarvittaessa!

    Toivomme myös, että kävisitte katselemassa tunnistamattomia kuvia – kommentit suoraan blogiin tai meidän sähköposteihimme. Tunnistamattomia kuvia on myös talojen gallerioissa.

    Valokuvien lähettämiskäytäntö on muuttunut, ks. blogin ohje.

    (lisää…)

  • Vapaan Oulujoen jäähyväisnäytös

    Koskiveneet ja torni

    Poikakodin ylikatsastaja Väinö Heimosen albumista löytyi lisää kuvia koskiveneistä. Aiemminhan olen kirjoittanut tunnistuspyynnön eräästä venekuvasta. Se taitaa olla myös näitä samoja kuvia mitä tähän artikkeliin nyt laitan. Ensimmäisessä kuvassa on puinen tornirakennelma sekä laituri. Tämä rakennelma mahdollisesti saattaa olla ollut Pohjolan Poikakodin rannassa, Viertolan ranta -nimiseltä paikalla.

    (lisää…)

  • Katsaus Laitasaaren varhaiseen asutushistoriaan

    Saamelaisia Purnumukassa

    Kampakeraamiseen aikaan noin 4.000 vuotta sitten Laitasaaren alue oli meren peitossa. Oulujoen suu oli Pällin-Pyhäkosken tienoilla. Rautakaudella (Suomen rautakausi alkoi 500 eaa, päättyi 1300 jaa) Laitasaarenkin alue oli mannerta.

    (lisää…)

  • Petäjistö lohkottiin Kaupista

    Esteri ja Heikki Vesan häät (1937)

    Edessä vas. Eero Ervasti, Anna Kontu, Briitta Vesa, vihkipari Esteri ja Heikki Vesa, Seppo Ervasti, tuntematon paimenpoika ja Esko Ervasti. Takana vas. Väinö ja Hanna Ervasti, ?, ?, ?, Anni Vesa kansallispuvussa, ?, Emil Vesa, Esteri ja Kalle Ontero.

    Vuonna 1906 Kaupin 38 tila siirtyi valtion haltuun. Tarkoituksena oli jakaa siitä asutustiloja tilattomalle väestölle.

    Niinpä sitten Kaupista tehtiin tilasta 14 viljelystilaa. Näistä Petäjistö -nimisen tilan sai vuokralle muhoslainen Matti Matinpoika Vesa eli Henttunen. Hän asettui asumaan tilalle vaimonsa Briitta Fredrikintytär Kukkosen kanssa. Lapsiakin pariskunnalle oli tuolloin siunaantunut seitsemän, eli omaa tilaa tarvittiin. Taloon saatiin muuten hirret Ähkysen talon no 37 riihestä!

    (lisää…)

  • Katovuosi 1879

    Oulujoki 13.8.2012

    Vuonna 1879 on Oulujoki tulvinut niin, että viljasadot olivat menneet pilalle. Lisäksi halla oli kiusannut laitasaarelaisia maanomistajia. Tuolloinkin oli Oulujärvi tulvinut yli äyräiden ja syyksi on Kosulassa mietitty kahta isoa karia Madekoskella. Tätä kirjoittaessani Oulujoessa on vettä runsaasti yli normaalin määrän, patoluukut Madekoskella taidettiin aukaista liian myöhäisessä vaiheessa? Salorannat Yli-Laukasta tiesivät kertoa, että viimeksi  kesällä 1958/1959 on tainnut olla kovempi kesätulva – Yli-Laukan rantasaunan pystyi kiertämään veneellä!

    Kaiku -lehdessä kirjoitti Heikki Kosula vuoden 1879 Oulujoen tulvasta 1. päivä maaliskuuta seuraavaa:

    (lisää…)