Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Solja Holapasta Koivu ja Tähti -henkilö

    Muhoksella joka toinen vuosi jaettavan Koivu ja Tähti -henkilön tunnustuksen vastaanotti 2.9.2022 Solja Holappa.

    Koivu ja Tähti -nimitys voidaan antaa kunnianosoituksena henkilölle, joka on huomattavalla tavalla edistänyt Koivu ja Tähti -perinnettä, tuonut esille Muhoksen historiaa ja omaleimaisuutta. Hänen toiminnallaan on myös merkittävää kulttuurista vaikutusta paikallisesti ja maanlaajuisestikin.

    Holappa tunnetaan mittavan, kolmiosaisen Laitasaaren kylähistorian tallentajana, mutta myös uutterasta ja sinnikkäästä työstään sukututkimuksen parissa.

    Solja Holapan ja merkittävän avustajajoukon työn tuloksena Laitasaari on nykyisin siitä harvinainen kylä, että siitä löytyy paljon perinnetietoa myös verkosta. Verkkosivut ilmestyivätkin ensin ja vähitellen tarvetta ilmeni myös painetuille kirjoille. Viime keväänä valmistui kylähistorian kolmas ja viimeinen painettu osa. 1

    Aikaisemmat tämän nimityksen saaneet ovat Armi Kuusela (1996), Arto Paasilinna (1999) ja Terttu Jurvakainen (2008). Benjam Myllyselkä ja Kirsti Mäkinen, kunniamaininta Alli ja Väinö Karppinen (2014), Kalevi Leskelä (2016), Kaarlo Mertaniemi (2018) ja Raimo Ranta (2020).

    Kiitän tunnustuksesta esityksen tehnyttä Muhoksen kotiseutuyhdistystä sekä Muhoksen kunnan kulttuuritoimea!

    -Solja Holappa (lue lisää kirjoittajasta tästä)

  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 22.10.2022

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 22.10.2022 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta

    Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

    Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta kahvitarjoilun vuoksi ole hyvä ja ilmoittaudu osoitteeseen info@laitasaari.fi

    Käsitellään lakisääteiset vuosikokousasiat. Kahvitarjoilu. Tervetuloa!

    Yhdistyksen päivitetyt, hallituksen, vuosikokouksen ja PRH:n hyväksymät säännöt.

  • Aku pakinoi – Muotihulluus (1923)

    Meillä on toisinaan vastustamaton halu pistää nokkamme ampiaispesään. Ja taas sitä kutkuttaa. Mutta meillä on tällä kertaa väkevä turva. Hra Pius XI, joka toimittaa virkaa Roomassa. Hän – enempää kuin allekirj. – ei väheksy naissuvun merkitystä ihmis- ja kristikunnassa, mutta hän on alkanut toivoa, että säädyllisyys ja sovinnaisuuskin vähitellen edes muotihulluuden hatarien kuitujen välistä alkaisi pilkistää esiin ja saisi aikaan inhimillisempiä vivahduksia tuossa vanhassa ”viikunanlehtipolitiikassa”, joksi naisten pukukysymystä nimittäisimme – muistuttaaksemme sen esihistoriasta.

    Kajoamatta syvemmin tuohon esihistorialliseen emäskandaaliin, josta naisten samoin kuin miestenkin pukukysymys juurtaa alkunsa toteamme, että miessuku on niskuroimatta tyytynyt kohtaloonsa ja peittänyt alastomuutensa, mutta mitä naisiin tulee, niin – hm – heille se on ollut paljon vaikeampaa.

    (lisää…)

  • Sankaripatsaan paljastus Muhoksella (1922)

     

    Kaiku 18.7.1922, s. 1 – sata vuotta sitten

    Sunnuntaina t.k. 16 p. vietettiin Muhoksella isänmaallista juhlaa. Silloin paljastettiin nimittäin Muhoksen kirkkotarhaan haudattujen vapaustaistelussa kaatuneiden sankarien Yrjö Hartikan, Matti Vesan, Heikki Valkaman (p.o. Valkosen), Jaakko Karppisen ja Jaakko Laihiaisen muistolle omistettu patsas. 1

    Kun osasto Muhoksen suojeluskuntaa ja Oulun SK:n edustajat olivat torvien soidessa marssineet paikoilleen, muodostaen neliön patsaan ympärille, astui sen luo maanvilj. J. T. Karhu, pitäen lyhyen puheen kaatuneiden muistolle, paljastaen patsaan ja luovuttaen sen seurakunnan huostaan, jonka jälkeen seurakunnan puolesta sen vastaanotti pastori K. A. Strömmer, kohdistaen puheensa seurakuntalaisten velvollisuuksiin tätä muistomerkkiä kohtaan sekä teroittaen mieliin, kuinka käsitteen jumalanpelko ja isänmaanrakkaus ovat mitä lähimpänä toisiaan. Puhetta seurasi torvisoittokunnan säestyksellä laulettu virsi 399, 2 ja 3 värssy.

    (lisää…)

  • Juhannus (1921)

    Sua oottanut oon kuin tähteä yössä,
    sun vuoksesi raatanut arkien työssä,
    kaikk’ kestänyt, kärsinyt oon;
    syysviimat ja talven jään,
    pois niellyt kyyneleet oon sun tähtesi vaan,
    sua että mä kasvoin kirkkahin katsoa saan.

    Tulit taas, sinä morsio Pohjolan öiden,
    kera kumpujen kullan, yön valovöiden
    sinihunnuin hulmuavin,
    vihervaipoin kirjailluin;
    tuhatääninen: – terve – terve nyt tultuas,
    näin ilmassa kiirii, metsissä, laaksoissa soi.

    On köyhä sun sulhosi, ei toki saita,
    suo seppelen kulmilles koivu ja raita,
    ja kutreille helmiä luo
    salon kuusikko kukkiva vain,
    toki kihlaksi puhtainta kultaa saat, hopeaa,
    kerä välkkyvä kuin yli yön luo loistettaan.

    Mutt’, oi, lyhyt on sun lempesi taika,
    kuin uni pois vierivi armahin aika,
    ja usvainen arkemme taas,
    yön huuruja rintahan luo,
    kunis soittosi jällehen soi yli kukkivan maan,
    me perhona synnymme, liidämme – tuokion vaan.

    – G. A. Ala-Kojola 1