Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Arvonta on suoritettu (Laitasaari-kalenteri 2013)

    Tein kokeiluluontoisesti vanhoista Laitasaaren kuvista kalenterin vuodelle 2013. Kalentereja on vielä kaksi jäljellä.

    (lisää…)

  • Joulukalenteri – Hyvää Uutta Vuotta

    Wanha joulukortti - lukuhetki

    31.12. Sylvester

    Kun ajaa partansa ja voitelee kenkänsä, näitä töitä ei tarvitse enää tehdä koko vuonna. Tietää rikastumista, kun kuuntelee naapurin oven takana ja kuulee puhuttavan rahasta.

    1.1. Uudenvuodenpäivä

    Yritettävä ehtiä ensimmäisenä kirjoittamaan uusi vuosiluku. Tinavaloksen varjoista katsotaan tulevia tapahtumia. Herätään mahdollisimman varhain, jotta oltaisiin pirteitä koko vuosi. Tammikuun ja juhannuksen sää nähtävissä. Usva merkitsee hallaa heinäkuussa ja pilvinen päivä hyvää tattivuotta. Jos riitelee, on riidan aihetta koko vuodeksi.

    6.1. Loppiainen

    Puolet talven lumesta satanut. Loppiaisena (vieristänä) vetehinen kertoo koko elämän avannolla kuuntelijalle. Selkäviikot eli härkäviikot alkavat.

    13.1. (aik. 7.1.) Nuutti, Knut

    Syödään viimeiset jouluruuat ja kierrellään oluttynnyreitä tyhjentämässä. Joulu päättyy.

    Ritva M – Julia (o.s. Huovinen) ja Vilhelm Niskasen tytär:

    (lisää…)

  • Hartikka no 3 historia

    Hartikka - päärakennus pihan puolelta

    Hartikan tila perustettiin viimeistään vuonna 1562, jolloin Laitasaaressa asui Martti Pekanpoika -niminen mies.  Tila poltettiin vuonna 1590, mutta se saatiin kuitenkin jaloilleen ja veronmaksukykyiseksi. Tilan varhaisimmista vaiheista voi lukea Hartikan kantatalosivulta.

    (lisää…)

  • Joulukalenteri – keskispyhä

    Wanha joulukortti - tontut

    27.12. Johannes Evankelista

    Keskispyhä. Tanssitaan ja leikitään, joulumuorit kulkevat.

    28.12. Viattomain lasten päivä

    Vain pienet työt kuten kutominen sallittuja. Jos metsän puut ovat puhdistuneet lumesta, tulee hyvä vuosi.

    29.12. Viides joulupäivä

    Nuoret miehet kuljettavat talosta taloon riukua, johon on ripustettu äänekkäästi kolisevia esineitä ja juomankeruuastioita.

    (lisää…)

  • Kelloseppä Jaakko Kärnä

    tornikellontilaus

    Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.6.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1

    (lisää…)