Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Rahkola, synnyinkotini

    Tuntematon lapsi

    Taina Koski (o.s. Putaala, s. 1948) kertoo vanhemmistaan, perheestään ja ajasta Rahkolassa.

    Äitini on Aino Valpuri (o.s. Rahko, s. 1928), Rahkolan tyttöjä – hän meni naimisiin Aarne Olavi Putaalan (s. 1927) kanssa vuonna 1947.

    Eero-veljeni syntyi vuonna 1947 Rahkolassa. Talon lapsille, eli Hulda-mummon toisesta avioliitosta syntyneille Anjalle, Erkille ja Astalle kerrottiin, että kätilö toi hänet matkalaukussa. Sitä ihmeteltiin että voiko olla mahdollista! Heikinheimo kastoi Eeron. Myös minä synnyin Rahkolassa, vuotta myöhemmin kuin veli.

    (lisää…)

  • Pikkulottana ja muita sota-ajan muistoja

    Lääkintä- ja muonituslottien piirikurssi Tyrnävällä 1937

    Olin 7-vuotias, kun talvisota syttyi, mutta jatkosodan aikana ehdin pikkulottana ”kantamaan korteni kekoon” keräämällä viljanpuinnin jälkeen pellolle varisseita tähkäpäitä ja perunannoston yhteydessä pellolle jääneitä perunoita. Mieluisinta oli pihkankeruu kotimetsästä. Pihka oli painavaa ja siitä sai runsaasti työpisteitä. Kävinpä muutaman kerran pyörällä vähän vanhemman pikkulotan kanssa kirkolla asti tiskaamassa Toivola-kodissa. Pisteitä kertyi niin paljon, että sain pikkulotta-merkin, jota nyt kannan veteraanien tilaisuuksissa rintapielessäni yhdessä veteraanien kultaisen ansiomerkin kanssa.

    (lisää…)

  • Putaalan Terttu muistelee

    Helmi ja Juho Putaalan perhettä

    Kempeleessä nykyisin asuva Maria Terttu Päätalo (o.s. Putaala, s. 1924) on muistellut lapsuuden perhettään veljentyttären Taina Kosken pyynnöstä.

    Tertun isän Juho Putaalan (Johan Jakob, s. 11.7.1898, k. 1977) suku oli lähtöisin Putaalasta no 48. Juho mm. muurasi Rahkolaan uunin ja lauloi muuratessaan ”Kaunis oli ilima, mutta kauniimpi oli Hilima…” Oli mukava huumorimies. Näin kertoi Erkki Pikkarainen ja muisteli häntä Jussiksi kutsutun. Jussi asui vaimonsa Helmi Johanna Katariinan o.s. Holappa (s. 23.11.1897) kanssa Mettäperäntien alkupäässä mäen päällä metsän reunassa olevassa talossa, jossa oli kaksi huonetta. Talo oli Holapasta no 51 lohkottu ja nimeltään Uusitalo. Naapurissa asui mm. Keinäsen perhe, Sakari ja emäntänsä Helvi perheineen.

    (lisää…)

  • Niilo Hartikka on poissa

    Niilo Hartikka (1952)

    Yksi Pohjois-Pohjanmaan kuuluisimmista urheilijoista, maanviljelijä Niilo Hartikka menehtyi pitkällisen sairauden murtamana Muhoksen terveyskeskuksessa varhain keskiviikkoaamuna.

    Hartikka oli syntynyt Muhoksella (Hartikka/Rintamäki) 23. huhtikuuta 1909, joten hän olisi täyttänyt ensi keväänä 90 vuotta.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Kuitenkin se pyörii (1925)

    Kaleva-lehti

    Oppivelvollisuutensa suorittanut lukija kyllä tietää, kuka näin on sanonut. Aivan sama mies, joka ensin sanoi, ettei se pyöri.

    No joo. Rauhallinen joulu on ollut ja loppunut. Onnellinen uusivuosi on alkanut. Avasimme juuri hirvittävän suuren mustepullon. Tunteeko lukija kylmiä vai lämpimiä väreitä selkäpiissään. Olisi hauska tietää. No, se olkoon lukijan asia. Meidän uusi virkavuotemme on kaikessa tapauksessa alkanut, niin että ilmoitamme täten saapuneemme tämän lehden tämän vuotisille palstoille. Olkaamme tervetullut!

    (lisää…)