Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kelloseppä Jaakko Kärnä

    tornikellontilaus

    Jaakko Kärnä syntyi 27.10.1846 nuorimpana lapsena Heikki Kustaanpoika Kärnän (ent. Henttunen, s. 30.6.1803 Muhos) ja Saara Kärnän perheeseen Laitasaaren Kärnässä no 1. Muhoksen kirkonkirjojen mukaan Jaakko otti muuttokirjan Raaheen, mutta sinne hän ei koskaan kuitenkaan kirjautunut. Perimätiedon mukaan Jaakko pestautui laivaan töihin ilmeisesti Raahessa. Hän oli ensin laivapoikana ja myöhemmin merimiehenä. Kerrotaan hänen seilanneen Australiaa myöten saapuen sitten Viipuriin 1870-luvulla. Siellä hän oli kellosepän opissa, mikä ilmenee hänen muuttaessaan pois Viipurista kellosepän kisällinä vuonna 1880. 1

    (lisää…)

  • Joulukalenteri – Hyvää joulua

    Wanha joulukortti - joulukuusi

    24.12. Aatami ja Eeva

    Pakkanen tietää pakkasia toukokuussa.

    Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925

    • 24.12. joulupuuron valmistus uunissa, laatikoiden paistaminen, joulukuusen koristaminen, hautausmaalla käynti, edellisenä päivänä keitetyn joulukinkun paistaminen, joulusauna, kotieläinten muistaminen, ruokapöydän koristaminen, töiden lopettaminen.

    (lisää…)

  • Kangasollin vanhasta pirtistä ja vähän tuulivoimastakin

    Sisäkuva Kangasollin pirtistä

    Kangasollin asuinrakennus on muistitiedon mukaan palanut joskus 1880-luvulla (vahvistusta tulipalolle ei ole löytynyt arkistotiedoista). Palaneen tilalle ensin on rakennettu vain pirtti. Se, että pirtin ovi on leveä ja raskas, paksuista lankuista tehty ja kynnys leveä ja n. 20 cm korkea, on merkki siitä, että kyseessä on alun perin ulko-ovi. Pirtin kynnys oli oiva ratsu lasten leikkeihin ja sen yli pikkuisten oli kiva harjoitella korkeushyppyä.

    (lisää…)

  • Joulukalenteri – Tuomas tuo joulun

    Wanha joulukortti - rekiajelua

    21.12. Tuomas

    Talvipäivänseisaus, vuoden lyhin päivä. Joulu alkaa ja miesväki lopettaa työnteon. Auringon pilkahduskin merkitsee poutaista kesää, sumuinen ilma kesähalloja.

    Joulutöiden muistilista Kotiliesi-lehdestä vuodelta 1925

    • 21.12. pikkuleipien leipominen, esim. tammenlehdet, kookoshiutalerinkilät
    • 22.-23.12. joulukuusen hankkiminen, hiivaleivän, jouluvehnästen ja joulutorttujen leipominen – joulukuusen hankkimista ei pidä lykätä viimeiseen päivään, silloin voi olla pyryilma tai kova pakkanen
    • 23.12. joulukinkun ym. keittäminen, laatikoiden valmistaminen, piirakoiden leipominen, luumukiisselin valmistus

    Metsämökin tonttu, vuosimalli 1943 – Kymmenen metriä rusettinauhaa  (lisää…)

  • Kärnä no 1 – kaksi savua

    Kärnän rajamänty 1970-luvulla

    Meinasin saada jälleen harmaita hiuksia Kärnä no 1 kirjoittamisessa, kun huomasin jo varhaisessa vaiheessa tilalla olleen kaksi savua. Kärnän tilan historia alkaa jo viimeistään vuodesta 1584, kun Jussi Antinpoika ilmestyy asukkaaksi Antti Savolaisen (Kärnä eli Tapio no 26) ja Tapani Heikinpojan (Laukka no 24) läheistyyteen. On oletettavaa, että Jussi oli Antti Savolaisen poika. Noin vuonna 1598 ilmestyy lisää kärnäläisiä, sillä Olli Antinpoika -niminen mies maksaa kymmenykset 2/3 veromanttaalin kokoisesta tilasta. Ilmeisesti Olli oli Jussin veli ja Antti Savolaisen poika. Molempien tilat sijaitsivat Oulujoen eteläpuolella – siis siinä missä Kärnät nykyäänkin ovat. 1

    (lisää…)