Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kivelän talon elämää

    Jalo ja Reetta Salow
    Kivelän tila on perustettu 1950-luvulla Laitasaaren kylän yhteismaille. Talon väki asui pitkään Kivelän talon takana sijaitsevassa mäkituvassa ja siitä pitäen rakensi Kivelää. Suvun jäsenet ovat muistelleet, että tila olisi ostettu aikoinaan joltain Dalmannilta (Dahlman). Isäntä ja talon rakentaja oli Jalo Salow (s. 1887) ja hän työskenteli tiilitehtaalla koko ikänsä. Jopa sodan aikana hän teki ilmahälytykset tehtaalta,  kun pommikoneet lähestyivät pommittamaan Oulua. Radanvarren asukkaat Sosolla pakenivat kauemmas maastoon pelkonaan radan pommittaminen, niin ei kumminkaan käynyt.

    (lisää…)

  • Jouluostoksille kyläkauppaan

    Hilja-mummi liikeapulaisena Laitasaaressa

    Sain Pietarsaaresta upean kuvan – otettu ilmeisesti 1910-luvulla Laitasaaressa. Kauppa-apulaisena Hilja Hyrkki (s. 1892) Hyrkin no 12 talon neitejä. Toinen kauppa-apulainen on tunnistamatta.

    Mitä mahdettiin myydä kaupassa tuolloin? Luultavasti kaikkea mahdollista mitä talouksissa tarvittiin.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Rauha ja rakkaus (1925)

    Kaleva-lehti

    Niin – mekin otamme taas kanteleemme pajupehkosta ja näppäilemme entiseen vakavahkoon, yksinkertaiseen tyyliimme, niin kuin oikealle vaatimattomalla kansanlaulajalle kuuluukin. Kalpojen kalske kuitenkin vielä rämisee korvissa, niin ettemme oikein tiedä, haluaisiko lukija iloisia duuri- vaiko surullisenvoittoisia mollisävelmiä ja pitäisikö ne esittää ”maestoso- tai pastorale” tyyliin. Niin kuin lukija huomannee, on meillä arvosana ”hyvä” musiikin teoriassa. Ikävä vain, että se onkin ainoa.

    (lisää…)

  • Tunnistatko tiernapojat?

    Tiernapojat 1950-luvun puolivälissä

    Tiedämme keitä laitasaarelaisia tiernapoikia kuvassa on, mutta tiedätkö sinä?

    Vasemmalla Kuningas Herodes, sitten Murjaanien Kuningas ja Knihti – oikealla tähdenpyörittäjä Mänkki.

    (lisää…)

  • Kangasollin kuopuksen kynästä

    Julkaisemme 80-vuotiaan Ritva Lindforsin (o.s. Kangasolli – perhekuvassa vauvana, klikkaa kuvaa isommaksi) muisteluja kodistaan Kangasollista sekä elämästä Laitasaaren kylällä. Tässä ensimmäinen.

    Kangasollin perhe (1933)

    Kangasolli sukunimenä jää lyhytikäiseksi, noin puolentoista vuosisadan mittaiseksi, sillä nyt vuonna 2012, se on enää yhden henkilön (Juho Erik Kangasollin pojan tyttären) nimenä sekä minun (Iikka Kangasollin tyttären) tyttönimenä. Talon nimenä Kangasolli säilynee pidempään.

    (lisää…)