-
Mäkelä no 19 historia
Jukka Ukkola on selvittänyt Mäkelän no 19 asukkaita. Taloa on asuttu kahdessa savussa ja siihen on tultu ja lähdetty useammastakin Laitasaaren talosta. Oikein malliesimerkki sukujen ristiinrastiin avioitumisesta. Uusia asukkaita on tullut myös Utajärveltä. Ikävä kyllä meillä ei ole kuvia Mäkelästä – ei vanhoja eikä uusia. Toivommekin henkilöiden, joilla niitä olisi ottamaan yhteyttä. Käytämme artikkelikuvana Roinilan…
-
Arola no 44 historia
Arolan no 44 tilan historian aloittaa mielenkiintoinen henkilö Lauri Laurinpoika Häikäläinen (s. n. 1715), jonka vanhemmat olivat sissipäällikkö Lauri Häikäläinen ja hänen vaimonsa Kaarina. Joissakin tiedoissa tämän sissipäällikön nimeksi on sanottu Lorentz Heikel. Lauri Häikäläisen myöhemmistä vaiheista ei ole muuta tietoa kuin että hänen poikansa Lauri siis vihittiin Oulunsuussa pudasjärveläisen Kaarina Väätäjän kanssa, asuivat Arolassa…
-
Karppila no 49 historia
Pekka Karppila kirjoitti yhdestä sukunsa kotitalosta Laitasaaressa eli Karppilasta no 49. Hänen sukuaan asui talossa ajalla 1777-1928. Pekka on kirjoittanut samalla myös Karppilasta lohkaistun Haapasalon historiikin. Työn alla hänellä on tälläkin hetkellä parin talon historiikki. Iso Kiitos Pekalle avusta Laitasaaren talojen asujaimistojen selvittelystä! Oheisessa valokuvassa on Karppilan talon poika Yrjö Karppila (s. 1899) armeijan tiedonantokurssilla…
-
Tuohino no 71 historia
Sain Raimo Rannalta tietoja liittyen tilaan Tuohino no 71. Talohistoriikki oli tähän asti sivustolle viemistäni kaikkein selkein – onhan siellä asunut koko ajan samaa sukua. Täydensin Raimon antamia tietoja ja vierailin talon emännän Hellevi Määtän luona. Kaikki tilan vanhat valokuvat on hänellä – siinäpä vierähti tunti jos toinenkin niitä katsellessa ja menneitä muistellessa. Kiitokset Helleville!
-
Hartikka no 3 historia
Hartikan tila perustettiin viimeistään vuonna 1562, jolloin Laitasaaressa asui Martti Pekanpoika -niminen mies. Tila poltettiin vuonna 1590, mutta se saatiin kuitenkin jaloilleen ja veronmaksukykyiseksi. Tilan varhaisimmista vaiheista voi lukea Hartikan kantatalosivulta.