-
Huovinen no 15 historia
Huovisen talon historiaa olen värkännyt kuin sitä kuuluisaa Iisakin kirkkoa. Aloitin jo vuosi sitten otsikolla Leskiruustinna muuttaa taloon ja esitin toiveen, että joku muu selvittäisi vanhemmat vaiheet. No – eipä ilmaantunut halukkaita kirjoittajia, joten jatkoin vanhemman asujaimiston tutkimuksilla. Onneksi tapasin syksyllä Leskelän Kalevin luona Huovisen Antin – hän oli selvitellyt sukuaan laajasti. Häneltä sainkin paljon…
-
Vainiokangas no 55 historia
Vainiokankaan talosta on kirjoitettu useammassa eri pätkässä, aina sen mukaan kun uutta tietoa mistäkin saatiin. Täydensin puuttuvat kohdat ja tarkensin muitakin tietoja. Vainiokankaan no 55 historiikin voit lukea täältä. Samalla lisäsin tietoja tilasta lohkaistuun Kankaalaan. Virkbergin Tertulta skannasin paljon kuvia laitasaarelaisista, muistakin kuin näiden talojen asukkaista, osa kuvista odottaa vielä siirtoa oikeisiin gallerioihin. Vanhat abumit…
-
Rovala no 63 historia
Rovalan no 63 uudistila perustettiin 1780-luvulla oletettavasti Inkalan maille. Tilan päärakennus siirrettiin 1930-luvulla Saunakankaalle no 74 jota myös Reiniksi kutsutaan. Siksi talon historiikissa, jonka voit lukea täältä, on käytetty muokattuja Saunakankaan talon kuvia. Talon mielenkiintoisen historiikin on koonnut Pekka Karppila. Monta asujaa on tilalla ollut! Paikkaan liittyy läheisesti Rovan pysäkki, josta on myös olemassa pari…
-
Suvela – Snellmannien kesähuvila
Yksi Laitasaaren säilyneistä vanhoista hienoista hirsitaloista on Suvela, rovastin leski Hilma Snellmannille vuonna 1898 rakennettu asuintalo. Se pystytettiin lesken vanhuudenpäivien varalle Oulujoen pohjoispuolelle vastapäätä Muhoksen kirkkoa. Pappisperheen kahdesta pojasta tuli merkittäviä vaikuttajia Suomen kulttuuri- ja yhteiskunnallisessa elämässä. Suvelassa on vieraillut monia merkkihenkilöitä, mm. säveltäjä Jean Sibelius, jonka tytär Ruth oli naimisissa Samuel (Jussi) Snellmanin kanssa,…
-
Vauhkola no 53 historia
Jouko Vahtolan mukaan Vauhkolan historia alkaisi 1750-luvulla. Kuitenkin vasta 1773 tila tulee näkyviin henkikirjoihin. Tuolloin asukkaana oli Pekka Lämsä (s. 1738) vaimoineen ja vanhempineen. Vauhkolan tilan isännät vaihtuvat melkoisen usein ja pysyvää isäntää ei oikein tilalle löytynyt. Tila velkaantuikin oululaisille porvareille ja vielä vuonna 1808 tila oli Petreliuksen lesken Valpurin omistuksessa. Monien vaiheiden jälkeen myös Vauhkolassa…