-
Korvalla Jymynniskan
Kuohuissa keinuu ja kiikkuu summaton tukkien vuo: vaeltaa viiltää, soluu ja soljuu puut, köriläät paljaat, kuoritut, toisia kaarnaisin vaipoin kiviä kolkkaen pitkin ja poikittain, tyrkkivät toistaan ja nostavat noin nupopäätä, kiire – elämän piirre kuin noillakin ois nupissaan. Ihminen toimekas puun sahas. Rannalle saatti. Vyörytti taivaltamaan. Meno viuhua koskella saa. Kiiruhda puu! Maa rakentuu. Rehovoimainen…
-
Velimies Matti
Katkelma on poimittu Salli Lundin (o.s. Mäkelä) vuonna 1975 Neuvostoliitossa kirjoittamasta kirjasta Taipaleita – kaksi novellia. Sallin lapsuuden perhe asui Onterossa no 60. Velimiehelle sopi porista koirista ja hevosista, ja linnunpesistäkin. Hän sai minut uskomaan, että olen meidän äidin ja isän ihan oikea lapsi, enkä olekaan mustalaisjoukosta otettu. Sisko sen kun varsin vain kiusaa… –…
-
Kesä hyvästelee
Kankaalta kanervakimpun kukkivan käteeni taitoin. Hyväellä silmäni sai jäkälikköä, sen hopeaa. Rantaniitylle laskeissa liehuva perhojen parvi puna-apilan olalle istui – jo pois lehahtain. Törmäpääskyset kerkeäkielet kesää mennyttä kertoo… Lennossa kaareutuen alas laskeutuvat. Kisaan ne haastelevat… Autoja asfalttitiellä kiitää lintuna mennen. Kulkijan ohittaen yksi matkaaja heilautti kättä. – Nuorikko – naurusta sen astuja arvata saa. Silmien…
-
Aku pakinoi – Uudenaikainen runous (1925)
Vaikka onkin totta, ettei ajan raateleva torahammas itse asiassa voi tässä toukkien ja matojen ynnä muiden vaivaisten matkamiesten kotopaikasta paljoakaan pois kuljettaa, niin kuitenkin uudet sukupolvet onnistuvat aina jotain kahmasemaan ohimennen ylitse tuhisevasta avaruudesta kyhätäkseen näistä kaasuista ja eetteriatoomeista uusia tuulentupia, joiden nurkista vanhan auringon säteet näyttävät heijastuvan aivan uusin värein ja vivahduksin. Ja sukupolvinuorukaiset…
-
Isäni, laivuri Matti Esanpoika Mäkelä
Katkelma on poimittu Salli Lundin (o.s. Mäkelä) vuonna 1975 Neuvostoliitossa kirjoittamasta kirjasta Taipaleita – kaksi novellia. Ritva Leinosen lähettämien runojen myötä olemme tutustuneet Salliin ja hänen sujuvasti soljuvaan tekstiinsä. Myös allaolevassa on sanoja, joita ei enää suomenkielessä juuri käytetä – mikä tekee tekstistä vieläkin viehättävämpää. Sallin lapsuuden perhe asui Onterossa no 60. Isäni oli havainnut…