-
Saarelan tilusasiat
Kuvassa Saarelan asemakaava. Aloittaessani työni Koivikossa 1970-luvun alussa oli ensimmäisiä työtehtäviäni Saarelan meijerin, sahan, myllyn ja Rantakaupan alueiden perustamisen sekä niiden omistussuhteiden selvittäminen. Muhoksen kunta oli hankkinut omistukseensa Saarela 13:8 ja Maitola 13:10 nimiset tilat ja päättänyt lahjoittaa ne Koivikolle. Kunta lahjoitti maat sillä ehdolla, että Muhokselle perustetaan oma maatalousopisto ja sehän toteutuikin.
-
Kun Hyrkin koulun pojat kuriin pistettiin
Koulujen päättäjäisviikonloppu -teema jatkuu eilisen mamselli- ja herrakoulun kuvauksen jälkeen monen laitasaarelaisen mieleen elävästi jääneen henkilön vaiheita muistellen. Kaapriel Aukusti Ala-Kojola (s. 14.6.1894) oli syntynyt Lapualla. Hänen nimensä on kirjoitettu tuossa muodossa Lapuan seurakunnan syntyneiden luetteloon, mutta hän oli nähtävästi ottanut käyttöön etukirjaimet nimensä hieman fiinimmästä versiosta eli Gabriel Augustista. Monesti hänen sukunimessään käytetään väliviivaa,…
-
Eläinlääkitystä ennen vanhaan
Kuvan henkilö ja hevonen eivät liity tarinaan Vuonna 1886 Yli-Kosulassa syntynyt Heino Saarela oli muistellut kotikylänsä hevosten ja lehmien parantamista ennen vanhaan. Ei silloin varmasti osattu kuvitellakaan aikaa, jolloin eläinlääkärin voi pirauttaa avuksi kännykällään. Hän tiesi kertoa kahdesta kyläläisestä, joiden puoleen käännyttiin, kun eläin sairastui.
-
Kun Konnun Väinö Kontulan rakennutti
Väinö Kontu rakensi talon vuonna 1946 Anna Aron törmälle Hakkarilan puolelle. Kuvassa Ala-Konnun komea aitta. Ala-Kontu jäi Niilo Konnulle ja uuden talon eli Kontulan sai Väinö. Koti tuli siis Väinö Konnulle (aik. Ähkynen, s. 7.6.1902) sekä tämän vaimolle Iiris Maria (Maija) Kangasollille (s. 21.1.1904 Kärnä no 1).
-
Haapaojan elämää
Kuvassa on Koivikon tilan suomenkarjan palkintolehmä. 1 Ylä-Konnusta lohkotun Haapaojan tilan omistivat Antti (s. 1893 Kuusamo, k. 1946) ja Katri Leskelä (Hilja Katariina, o.s. Kontu eli Jurvelin, s. 1895, k. 1987). Tilalla pidettiin karjaa, mutta myös tilan ulkopuolelta haettiin lisätuloja. Savottatyöt työllistivät talvisaikaan perheen miesväkeä. Silloin ei vielä ollut keinolannoitteita tai ne olivat kalliita –…