-
Castrénin huvilasta veturimiesten kesäpaikka
Pentti Häikiö kertoo alla miten Castrénin huvilasta tuli veturimiesten ja heidän perheittensä kesäpaikka. Onko sinulla muistoja tästä erikoisesta talosta? Oletko käynyt siellä Castrénien aikana – kerro muistosi kommenttikenttään. Veturimiesten Liiton Oulun osasto ry päätti 1960-luvun alussa hankkia osaston jäsenille sekä heidän perheilleen kesänviettopaikan läheltä Oulua. Muhoksen Ketolanojalta, Oulujoen törmältä, löytyi tarkoitukseen sopiva ns. Castrénin talo.…
-
Kun Laitasaaressa päättömällä ajettiin
Kotimaisten kielten keskuksen nauhoitearkistossa 1 on Kangasollin isäntäpariskunnan Iikka (s. 1848, ent. Karppinen) ja Anna Beatan nuorimmaisen, Tildan, haastattelu esimerkkinä Muhoksen murteesta. Haastattelussa Tilda muistelee elämäänsä nuorena Kangasollilla. Hän kertoo, kuinka kaksi velimiestä (Jussi ja Iikka) kävivät tienaamassa rahaa Amerikassa asti ja saivat sitten ostaa talot itselleen. Kangasollille tulivat Kaiku– ja Louhi-lehdet, kun hän oli…
-
Viilipersous ja muita tarinoita Jannesta
Janne-ukki oli poikasena perso viilille. Herkkua sai kesäaikaan, mutta sitä ei saanut yllinkyllin. Rahkon veljeksillekin oli puukulhollinen puoliksi. Isä Aappo piirsi viilikuppiin keskelle viivan, toinen puoli oli Jannen ja toinen Heikin (Jaakko Henrik). Pojat ottivat puulusikat pirtin hirren raosta mihin olivat ne työntäneet edellisen ruoan päätteeksi, tietenkin nuoltuaan ne tarkkaan puhtaaksi ennen sitä. Viilinpersouksissaan Janne…
-
Lapsuus- ja nuoruusmuistoja Konnun törmältä
Konnun törmänä pidettiin Leskelän ja Hakkarilan välistä aluetta. Meitä törmän lapsia oli kymmenkunta – serkkuni Aaro oli vanhin ja joukkueen johtaja, joka keksi erilaisia leikkejä. Eniten leikittyjä olivat konkka, kymmenen tikkua laudalla, piilosilla olo, puksusilla juoksu ja nelimaali. Myös yleisurheilun kesäolympialaisia pidettiin. Uimareissut olivat kesän kohokohtia. Tukinuiton aikana juostiin puomeja pitkin Hakkaraisen saareen, myös tukkisumalla…
-
Enkeli-sisko Marjukka
Hän oli pieni lapsi, sisareni Marjukka. Olin niin onnellinen, kun Marjukka syntyi. Lapsi oli minulle ihme. Näin äidin rakkauden – kaiken työn keskellä hän jaksoi hoitaa ja valvoa, yötä päivää. Näin myös äidin huolen ja kärsimyksen. Lapsi oli sairas. Hän ei jaksanut elää.