Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren esineistöä – kypärälamppu

    Kaivosmiehen kypärälamppu

    Lahjoittanut Alli Karppinen o.s. Parviainen (Saunakangas eli Reini no 74, Kangasparviainen no 2)

    Pieni kahvipannun näköinen astia jossa koukku kahvan paikalla. Saranoitu kansi. Kuparia. Nokassa kotkan kuva. Tekstit: USA FACE TRADE MARK pat. marc 1904 J. Anton & son monongahelm.pa

    Saatu USA:sta. Omistanut lahjoittajan isä, Jaakko Albert Parviainen, joka oli Amerikassa kuparikaivoksella töissä. Hän teki kaksi matkaa Amerikkaan, ensimmäisen 16-vuotiaana, aivan 1900-luvun alusssa. Jaakon kuvan voit katsoa tästä artikkelista.

    Käyttötarkoitus: kaivostyössä valaisimena, kypärään kiinnitettynä.

    Kork. 6 cm, pohjan halk. 4 cm

  • Santeri Kotasaari muistelee – osa 2

    Tunnistatteko kuvan henkilöitä?

    Siekkisessä no 52 perheineen asunutta Santeri Kotasaarta on haastatellut Pentti Lohela. Julkaisemme Santerin muistelut sivustollamme kahdessa osassa. Ensimmäisen osan voit lukea tästä.

    Lapsena kävin Ponkilassa koulua. Korialla tuli oltua armeijassa. Siellä järvillä metsäyhtiöt uittivat pitkiä lauttoja tehtaille.

    Koulua (s.o. Laitasaaren uusi koulu) olin myös rakentamassa vuonna 1953. Rakennusliike Anttonen sen rakensi ja myös kirkolle keskuskoulun. Myöhemmin Anttonen kuulemma urakoi Turussa päin. Hänellä oli poika ja tytär. Joku oli nähnyt viimeksi Anttosen ajamassa kuorma-autoa.

    (lisää…)

  • Viinapannujen määrä Laitasaaressa (1732)

    Ensimmäinen suomalaisia koskeva alkoholipoliittinen päätös tuli voimaan Ruotsin vallan aikana 1638, jolloin Ruotsin valtiopäivät määräsivät kaupunkeihin viinanpolttoveron. Suomessa juotiin yleisimmin ”itse pantua” olutta, mutta paloviinan poltto ja käyttö lisääntyivät 1500-luvulla. Viina liittyi tuolloin vieraanvaraisuuteen ja sitä käytettiin myös vaihtovälineenä.

    Vähitellen alkoholijuomien haitalliset vaikutukset tulivat esille, minkä seurauksena alettiin lainsäädännöllisin keinoin rajoittaa alkoholijuomien kulutusta. Esim. 1600-luvulla alkoholijuomien kauppa kiellettiin jumalanpalveluksiin liittyen ja jumalanpalveluksen häiritseminen kriminalisoitiin.

    (lisää…)

  • Kevätmieli

    Kuuleassa kevätkuussa
    keltarinta puiston puussa
    ensilaulun visertää,
    aurinkoa ylistää.
    Linnuilla on hyvä mieli:
    talvi julma taakse kierii.
    Maaliskuista ”ti-ti-tyytä”
    kuunnella lie monta syytä.
    Koulutyttö juostessaan
    puiston poikki mennessään
    kuulee äänen keväisimmän,
    keksii linnun keltarinnan.
    Naisten juhlapäivää muistaa:
    aamupäivin suksi luistaa,
    oksakimpun, hiihtäen,
    noutaa pajukissojen
    äidille, se ”kevät-hei” –
    talviturjun tuulet vei!
    Opettaja kukan saa.
    Aurinkoa mummolaan.
    Keväthelkyt tiaisilta
    jospa kiinni saisi niiltä –
    mummolleni lahjoittaisin,
    ikkunasta kurkottaisin.

    – Salli Lund (Virta vierii, 1971)

  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 20.4.2018

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous perjantaina 20.4.2018 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona) – kartta.

    Hallitus kokoontuu klo 17:00 ja vuosikokous klo 18:00. Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet. Käsitellään sääntömääräiset asiat. Kahvitarjoilu.

    Tervetuloa!