Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
Kuudessa vuodessa sivustolle on koottu
Kerran kymmenijä vuosija sitten tulimma me Nuojuvan Taavan kansa laivarannasta. Kun tulimma Hotinkankaalla ja satumma kattoon Tallenpellolle päin, näjimmä siellä aijan päällä sotamiehen seisovan ja tervehtivän meitä. Se oli pujettu vanahan, Suomen entisen sotaväjen pukkuun. Me palasimma takasi ja pelotti kovasti. Vastaan tuli Hemmo Iikka*, joka meni Hotinkankaalta vareksem pesijä hakkeen. Lähimmä sem mukkaan ja sillon emmä nähäneet mittää. Päätimmä käyvä Saarelasa ja kun menimmä talon kujalla ja katomma Tallenpellolle päin, oli tuo sotamies taas aijalla ja tervehti meitä käjellään. Me siunasimma ja sillon näky katosi. Sillon oli kestikievarin emäntä ruumissa riihesä. – Maria Apaja
Tapion isäntä oli myöskin ollut vahva mies Isonvihan aikana. Hänellä oli pakosauna Pirttijärvellä. Sinnekin tulivat venäläiset, vaan Tapiolainen, vahva kun oli, surmasi yksinänsä viisi miestä. Yksi vihollisista pääsi kumminkin karkuun ja toi suuremman venäläisjoukon Tapiolaista ahdistamaan. Nämä hukkuivat Pirttijärveen.
Isäntää kumminkin alkoi peloittaa, ja siitä syystä lähti hän yhä edemmäs etsimään turvaa ja teki silloin ensimmäisen suojan nykyisen Seluskan talon paikalle. Siellä hän kumminkin vielä kerran yhtyi vihollisiin, jotka tulivat häntä vastaan Seluskanjärven jäällä. Tässäkin pääsi Tapiolainen voitolle, surmasi vihollisensa ja syyti ruumiit jään alle. Tämän tapauksen johdosta on vieläkin Seluskanjärvessä Kalmolahti, josta järveä kuivattaessa on löydetty vanha miekka. Se on kumminkin mennyt hukkaan. 1 2
P.S. Tapion no 26 isäntä Isonvihan aikaan on ollut todennäköisesti Erkki Niilonpoika Kärnä, sukunimeltään alkuaan Pukki. Hän tuli Laitasaareen Oulunsuusta eli Oulujoelta.
Juho Heikkinen on yksi Muhoksen merkkimiehistä. Hän on syntynyt Muhoksen Laitasaaressa sepän poikana v. 1859. Suoritti asevelvollisuutensa Oulun pataljoonassa, toimien mm. sotilassairaalan päällysmiehenä, josta toimesta erosi v. 1886 vanhemman aliupseerin arvolla.
Sen jälkeen toimi hän 6 vuotta kiertokoulun opettajana. Opettaja-aikanaan toimi kesät valtion teiden ja ojain teettäjänä.
Mitä meille 1940-1950 luvulla syntyneille lapsille kuuluu ja miten meidät kasvatettiin naisiksi ja miehiksi?
Sodan jälkeiset vuodet olivat syntyvyydeltään poikkeuksellisen suuret Suomessa, noin 100 000 lasta vuodessa kun nykyisin on puolet siitä määrästä. Luulen että meitä oli silloin helpompi kasvattaa kun ei ollut kovin paljon ulkoisia viettelyksiä vetämään väärille poluille. Nyt meidän ikä alkaa olla 70-80 vuotta. Ennen tämän ikäiset ihmiset olivat vanhuksia, nykyisin meitä kutsutaan senioreiksi.