Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren Nuorisoseurasta v. 1924

    Nuorisoseuran neitoja

    Laitasaaressa toimineen nuorisoseuran talo eli Tupa paloi vuonna 1969 ja samalla tuhoutuivat seuran vanhimmat asiakirjat. Senpä vuoksi ei ole koskaan täysin varmaksi tiedetty, milloin yhdistys perustettiin. Vanhimman säilyneen pöytäkirjan kopion mukaan perustamisvuodeksi arveltiin 1913.

    Liitto-lehdessä julkaistiin seitsemänsivuinen Muhos-pitäjänumero 11.7.1924. Lehdestä löytyikin sivulta 7 mielenkiintoinen nuorisoseuraa käsittelevä artikkeli:

    Vuosisadan vaihteessa perustettiin nuorisoseura Laitasaaren kylään. Seura toimi aluksi vilkkaasti, pitäen kokouksia ja iltamia jäseniensä kodeissa. Syystä tai toisesta seuran toiminta nukahti joksikin aikaa, vasta v. 1911 heräten uudelleen eloon, jolloin se perusti oman talon, nimeltä ”Tupa”, ja seuran nimikin muutettiin Kosulankylän nuorisoseuraksi.

    (lisää…)

  • Aku pakinoi – Siasta ja kahvista (1941)

    Pappilan apulainen Anni Kolari ja Tsika-niminen sika
    Siasta ja kahvista ei tavallisesti puhuta saman otsikon alla, mutta kyllä vuohesta ja kahvista, sillä vuohen väitetään olevan se otus, joka ensinnä on tuota mainehikasta herkkua – ei juuri latkinut, vaan muuten makustellut. Kahvi oli kukoistanut villissä vapaudessaan Abessinian vuoristossa, ilman, että kukaan tiesi sen ihmeellisistä ominaisuuksista mitään, kunnes eräs luostarin abotti huomasi vuohien jyrsivän sen papuja ja tulevan siitä ilmeisesti hyvälle tuulelle, niin että ne ihan hyppivät ja tanssivat. Ahaa, ajatteli abotti, annetaanpa munkkienkin maistaa, mitä se heihin vaikuttaa? Sen kun vain torkkuvat, kun pitäisi valvoa ja taistella kiusaajaa vastaan. Ja sitä annettiin, ja vaikutus oli ihmeellinen. Munkit tosin eivät ruvenneet tanssimaan, eikä se kuulunutkaan luostarin menoihin, mutta munkit tulivat virkeiksi, eikä uni enää niin raskaasti painanut silmänluomia. Siitä se sitten alkoi se pöönäpalvelus.

    (lisää…)

  • Laitasaaren esineistöä – raamattu

    Raamattu

    Raamattu

    Lahjoittanut Jaakko Holappa (s. 1894 Holappa no 51), itsekin Amerikassa käynyt ja sieltä puolison tullessaan tuonut.

    Sidottu kirja. Nahkakantinen, sivut paperia.

    Omistuskirjoitus:

    Tämän kirjan omistaa Iivana Paavali Holappa omistaa tämän kirian. 2 päivä huhtikuuta w. 1902 lähti Parviaisen Aappo Amerikaan.

    Miksihän Iivana? Paavo Heikinpoika Holappa, Jaakon isoisä, syntyi 1827 Pudasjärven Tyräjärvellä, sukunimellä Räisänen, myöhemmin Paasovaara. Kuusamosta Laitasaaren Holappaan muuttaessaan sukunimeksi tuli tavan mukaan tilan nimi. Iivana on myös vastine Juho-nimelle – oliko kirjan omistaja Juho Heikki Paavonpoika Holappa (s. 1854 Kuusamo), Jaakko Holapan isä?

    Mainittu Aappo oli Kangas-Parviaisesta. Passi- ja matkustajaluetteloiden mukaan hän lähti Amerikkaan vuonna 1909 – voi olla että vuosiluku on luettu kirjasta väärin. Harmittavaa, ettei esineiden luetteloija ole tarkistanut raamatun painovuotta! Joku Muhoksen kotiseutumuseossa kävijä voisi sen tehdä!

  • Sauna-pappa, myrrysmies Jaakko Saunakangas

    Samuli Paulaharju (kuvassa) kirjoittaa 18.4.1915 Kodin Kuvastossa vanhan kansan merkkimiehistä – ohessa otteita artikkelista: 1

    Viime syksynä, lokakuun 23 p:nä kuoli Kiimingissä Jaakko Saunakangas, tunnettu myös nimellä Saunalainen ja Sauna-pappa. Hän oli paikkakunnan parhaita viimeaikaisia tietäjäukkoja, myrrys-miehiä, olipa vielä näkijäkin ja ennustaja. Ei hän kyllä tokikaan, ei ainakaan maineessa, ollut kuulun Hätämaan vertainen, mutta oli kumminkin niin tiedokas ja taidokas, että aina oman tienoonsa tarpeiksi kykeni taikomaan, jopa joskus sai antaa apuaan etemmäisillekin.

    Sukujaan oli Saunakankaan Jaakko Kuusamosta. Sieltä oli hänen isänisänsä aikoinaan tullut Oulun puoleen maita ostamaan ja pysähtynyt Muhokselle Kosulan kylään erääseen pikku mökkiin. Sieltä sittemmin muutettiin Saunakankaan taloon, kun poika oli neljännellä vuodella ja ”kappireessä kuletettiin uuteen kotiin”. Täältä taas myöhemmin muutettiin Kiiminkiin Jäälinjärvelle Jäälin taloon, josta taas isän kuoltua jouduttiin Ojalan eli Palopään torppaan maantien varrella Jäälinjärven seuduilla.

    (lisää…)

  • Tulipalo Pienimäätässä 1926

    Muhoksen Laitasaaressa tuhoutui Määtän talon navetta, talli ja aittarakennus

    Pienimäättä - Pekka-Määtä vanha asuinrakennus

    Eilen aamulla kellon kymmentä käydessä havaittiin tulen olevan valloillaan Muhoksen Laitasaaressa maanvilj. Juho Määtän navettarakennuksessa. Tuli oli jo saanut huomattaessa suuren vallan, sillä navetta ja sen yhteydessä ollut karjalato olivat ilmitulessa. Paikalle riensi heti lähitaloista sammutusväkeä sekä tuotiin kunnan ja Koivikon tilan paloruiskut, joilla tulen valtaa ryhdyttiin rajoittamaan.

    (lisää…)