Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.
Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.
Lue Ohje ja Useasti kysyttyä
…tosi suomalaista. Espanjalainen bolshevismi on taasen hyökännyt Suomeen ja riehuu kauheammin kuin kymmenen Leniniä unissaankaan mekastaa, ja lääkärit purevat hammasta ja kiroavat ja sanovat, etteivät tunne sitä eivätkä haluaisikaan tuntea, ellei se olisi heidän pyhä kutsumuksensa.
Mutta me sanomme: hiis häneen tutustukoon! Se on espanjalaisten velvollisuus – yhtä pyhä kuin härkätaistelu.
Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Katso myös artikkeli jossa Kaarlo on tunnistanut luokkatovereitaan tästä vuoden 1937 kuvasta. Muutamia tunnistuksia vielä puuttuu. Kaarlo on kuvassa vasemmalla olevan ruutuessuisen Elsa Männikön vieressä. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.
Kaarlon syntymäkoti oli Laitasaaressa Oulujoen eteläpuolella nykyisen Rantatien varrella sijaitseva Uusikeräsen maatila, vanhemmat Kalle Keränen ja Fanni o.s. Inkala, Inkalan talosta. Kaarlon sisarusparvessa oli 2 poikaa ja 2 tytärtä: Väinö, Kaarlo, Ellen ja Salme.
Kajaanin linnan entinen vahtimestari Johan Uhlvik vastaan talollinen Mikko Mikonpoika Laaninen Oulunsuusta, joka oli varastanut värjättyä ja prässättyä sarkaa – Förra vaktmästaren vid Cajana slott Johan Uhlvik emot bonden Michel Mickelsson Laaninen ifrån Uhleåsuuby om stulit färgat och pressat wallmar.
Uhlvikin veneessä oli sinetöimätön säkki Koskenniskassa, säkki oli kuulunut komendantti Didrik Troliinille Kajaanista, jolle Uhlvikin piti se viedä. Uhlvik oli käväissyt tullihuoneessa hakemassa tulta piippuunsa, jolloin tämä Mickel jonkun toisen miehen kanssa jääneet veneineen Koskenniskaan. Palattuaan Uhlvik oli huomannut säkin puuttuvan. Paltamon käräjillä Uhlvik oli tuomittu maksamaan.
Ensimmäisiä uhreja mitkä ahnas Columbia-virran suu vei tänä kalastusaikana oli kansalaisemme John O. Hendrickson eli Ontero. Onnettomuus tapahtui huhtikuun 30. p:nä lähellä Clatsop Spitiä (matalikkoa). Ontero ja hänen soutomiehensä August Koskela olivat laskeneet verkkonsa laskuveteen lähellä joen suuta ja alkoivat vasta kun jo olivat lähellä mainittua matalikkohyökyä vetää verkkoa ylös.
Klikkaa kuvia, niin näet keneltä ne on saatu, missä kenties otettu. Kommentoi alle tai lähetä sähköpostia solja (at) laitasaari.fi
Onko kuvassa torppari Juho Juhonpoika Rahkon (1847-1924) jälkeläisiä perheineen? Ks. Kaisu Rahkon kommentti alempana. Kaisu on tunnistanut osan henkilöistä.