Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Puujalka nimitys Tuohinolle

    Olen pari päivää kirjoittanut auki Tuohinon no 50 historiaa eri lähteistä. Tuohinosta löydän asukkaita ensimmäisen kerran vuoden 1764 alkavasta rippikirjasta. Vuodesta 1770 alkaen talossa asustelee uudistilallisen tittelillä Pekka Siira vaimoineen. Pekan alkuperää en ole vielä ehtinyt selvittää. 1 Utajärvellähän on eräs mielenkiintoinen Siiran talo, jonne mm. muuttaa Repolan Pogostalta vuonna 1732 tullut Ohvo Lesonen, Ohvo on Vienan Venehjärven kylästä. 2

    No mutta palataanpa Tuohinon taloon. Perinnetarina kertoo, että Tuohino sai lisänimensä Puujalka saksalaissyntyisen makkaramestari Eberhard Meijerin mukaan. Meijer (Meyer) muuttaa taloon ”virallisesti” vasta 1881 ja taloa nimitetään Puujalaksi jo 1847 alkavassa rippikirjassa.

    Tuohinoon tuli vuonna 1828 uusi isäntäpari Oulusta; Juho ja Reeta Marttila – Erveliusten, Greusien ja Masalinin jälkeen. 3

    Meijerin mukana ei siis lähteitten perusteella Puujalka -nimitys ole voinut tulla. Toki hänellä sellainenkin on voinut olla, josta ihmisten mieliin on jäänyt tarina Puujalasta.

    Uusi isäntä Juho on taipuvainen juopotteluun, sillä rippikirjat kertovat hänen kärsineen juopumusrangaistuksia jopa kolmesti. Oliko Juhon kävelytyyli puujalkamainen, vaiko oliko hänellä nimenomaan puujalka, josta nimitys tuli? Onko blogin seuraajilla tästä asiasta perinnetietoa enemmän ja osaisi kertoa allekirjoittaneelle lisää?

    Mikäli Tuohinon nykyset omistajat lukeva tätä blogia, ottaisin mielenkiinnolla kuvia ja talon historiaa heiltä vastaan.

    – Sari Karjalainen

    J.K. Masalinin veli Bengt, joka asui myös tilalla, mainitaan raajarikoksi (ofärdig).

  • Isoviha Laitasaaressa

    Julmana teurastajana tunnettu kasakkakenraali Tsekin sai itseltään venäjän keisarilta määräyksen Siikajoen pohjoispuolisten alueiden tuhoamisesta. Hailuodossa 21.9.1714 kaksisataa kasakkaa teurasti kirvein noin 800 yöuntaan nukkuvaa saarelaista ja sinne paennutta.

    Isonvihan lapsivangit

    Marraskuussa 1714 venäläiset ylittivät Siikajoen ja valtasivat Oulun Antinpäivänä 30.9.1714 tuhoten Oulun pitäjän kyliä. Pitäjästä vietiin satoja lapsia Savon kautta Viipuriin ja Pietariin. Useista taloista vietiin kaikki lapset. Laitasaaren Lumiaisessa kasakat yhyttivät Michael Toppeliuksen piilopirtissä lymyilleen vaimon ja poika Christoferin, vaimo pääsi pakenemaan, mutta poika otettiin orjaksi. Samoin siepattiin, näin kertoo perimätieto, läheisestä Keräsen (Kopsa) talosta tytär Briitta. Muhokselta kasakat jatkoivat matkaansa kohti Iitä, josta siepattiin mm. nimismiehen kolme poikaa.

    (lisää…)

  • Heljän kolme vuosisataa

    Raimo Ranta on kirjoittanut Heljän no 41 vaiheista kolmen vuosisadan ajalta. Hän on käyttänyt lähteinä herkullisia aikalaiskuvauksia, mm. Sesse Koiviston vuonna 1983 kirjoittamaa historiallista romaania Vallesmannin perhe, joka perustuu Koiviston isänäidin Catharina Eufrosyne Ehnqvistin o.s. Tigerin (s. 11.07.1851) tämän perheen elämänvaiheisiin. 1

    Samalta ajalta, jota Sesse Koivisto kirjassaan kuvaa, on myös tuntemattoman tekijän piirros upeasta talosta.

    (lisää…)

  • Tervareitissä Holapasta

    Holapan talon no 51 tarinoita oli tämän päivän Tervareitissä blogista kertovan jutun yhteydessä. Tässä yksi lehdessä olleista kuvista, jossa edessä oikealla Aarne Holappa (s. 1923) ja hänen takanaan isoveli Benhard (s. 1918). Vasemmanpuoleisia poikia ei toistaiseksi ole tunnistettu, joten klikatkaapa kuvaa ja katselkaa heitä sillä silmällä. Ja näyttäkää kuvaa myös vanhemmille laitasaarelaisille, jotka eivät itse surffaa netissä…

    Solja 1.4.2014: Kuten kuvaa klikkaamalla selviää, kaikki pojat on nyt tunnistettu.

  • Suuren Maatilakirjan tallennusoperaatio

    Sain anopiltani Vernalta lainaan tätä Laitasaari blogia varten Suuri Maatilakirja osa VII:n ja siitä olen nyt parina päivänä tallentanut tietoja Laitasaaren tiloista tänne blogiin siitä. Kirja on tehty vuonna 1968, kun itse olen ollut 1-vuotias ja tuolloin asunut vielä Kylmälänkylässä Palo-ojan maatilalla.

    (lisää…)