Laitasaari

Laitasaari: tarinoita Koivikosta Oulunsuun rajalle ja Sanginjoelta Lanin Sosolle.

Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Kuvien henkilöitä tunnistettu

    Jokin aika sitten laitoin tänne tunnistettavaksi pari kuvaa. Ilokseni toiseen postaukseen Talo, hevonen ja ihmisiä tunnistettavaksi oli tullut Kaisu Rahkolta kommentti, jossa hän kertoo kuvassa olevista ihmisistä ja talosta. Minun piti siltä istumalta alkaa tehdä sivua Hakalan talolle. Käykääpä lukemassa.

    Täytyy sanoa että melkein tippa on linssissä; olen niin onnellinen siitä, että tämä blogi tosiaan toimii juuri niin kuin me tekijät toivoimmekin. Lukijat tunnistavat kuvista ihmisiä ja paikkoja ja kertovat niihin liittyviä tarinoita Osa blogin lukijoista saattaa jopa löytää sellaisia kuvia sukulaisistaan, joita ei ole ennen nähnyt. Mahdollisesti niin kävi tämän kuvan kohdalla:

    Holapan poikia ja hevosia

    Hilkka Kotajärvi kertoo kommentissaan, että kuvassa takana vasemmalla oleva nuori mies on melko varmasti hänen isänsä Reino Jaakoppi Kotajärvi (23.12.1914), joka on ollut 15-vuotiaana Holapan talossa no 51.

  • Kalevassa juttu Laitasaari-blogista

    Sunnuntaina 1.4. Kalevan paperilehdessä oli juttu Laitasaari-blogista. Muuten mukava juttu, mutta pari virhettä oli eksynyt joukkoon. Laitasaari ei ole ”pieni alue Muhoksella valtatie 22:n varressa”. Laajimmillaan kylä oli likimain nykyisen Muhoksen pitäjän kokoinen. Se oli myös Muhoksen ensimmäinen kylä ja olemassa monta vuosisataa ennen Muhoskylää, joka erotettiin omaksi kyläkseen vasta vuonna 1607.

    Naisia ja lapsia Holapassa

    Toimittajalle oli tullut virhe myös tämän kuvan kuvatekstissä. Kuvassa takana istuva poika on Aarne Holappa (s. 1923) mutta kuvan antoi blogiin tietysti hänen poikansa Toivo (s. 1951). Lisää Holapan no 51 ja muutaman muun talon kuvia löytyy Kuvia-sivulta.

  • Perttu Perttunen käräjöimässä

    Oulun pitäjän kesäkäräjillä 6.-8. syyskuuta vuonna 1675 kävi talollinen Bertil Perttunen käräjiä hauptmanni (vouti) Vitus Besoldusta vastaan väärin perustein kannetuista veroista.

    Bertill Perttunen vastaan Vitus Casparus Besoldus no 36

    Raatimies Anders Kauhanen teki valituksen talollinen Bertill Jönsson Perttusen valtuuttamana Oulun vapaaherrakunnan hauptmannista Vitus Casparus Besolduksesta, koska hän on kantanut mainitulta Perttuselta  verot ¼ manttaalista vuosilta 1673 ja 1674 vaikka mainittu tila ei koskaan ollut vapaaherrakunnalle lahjoitettu ja Hindrich Halonen joka samaa ¼ manttaalia nyt  pitää hallussaan on veronsa kruunun voudille  samasta ¼ manttaalista suorittanut; ja siis kaksinkertaisesti vero mainitusta neljäsosan manttaalista on kannettu; siksi  laamannioikeus 10.7. palauttanut asian ja esittää Perttuselle 2 vuoden verojensa palautusta haettavaksi hauptmanilta tai siltä joka oli syyllinen.

    (lisää…)

  • Vallesmannin perhe, muistoja Heljästä

    Pekka Inkilä ja Greta Tiger

    Raimo Ranta on koonnut lainauksia Sesse Koiviston romaanista Vallesmannin perhe, joka perustuu hänen isänäitinsä Eufrosyne Tigerin eli Effan ja tämän perheen elämänvaiheisiin. Sesse käytti kirjan lähteinä Effan ja muiden sukulaistensa kirjeitä, sanomalehtileikkeitä ja setänsä Arthurin muistelmia. Kirjassa kerrotaan myös Heliasta ja sen asukkaista. 1

    Seppämestari Johan Tiger kirjoittaa pojalleen Fransille 28.4.1881

    Oskari on ostanut Muhoxselta Hellin maa eli Helion maan, josta hän maksoi 7000 ja 300 markkaa ja sitä seurasi kaikki maanpäällinen, nimittäin 9 lypsävää lehmää ja muita pikku eläimiä, hevonen ja kaikki maan päälinen möbelein kanssa. Oskar on myynyt meitän vanhan puolen Wilanterille 2000 markasta ja meillä tule muutta Muhoxelle asumaan kesällä sillä Oskari on fryntännyt koko kartanon, ettei jää kun 1 kamari ja skööki ittelle asuva.

    (lisää…)

  • Lumiaisen akan kohtalo

    Lumiaisen talon raunioilla (1913)

    Lumiaisen talon rauniot – tarina Lumiaisen akasta löytyi Kirjastovirman sivuilta. Lisäämme sen tännekin, koska käsittelee kyläämme.

    Oli Muhoksella Lumiaisten talo pienoisen pitkänkapean Lumiaisjärven rannalla, Oulujoen pohjoispuolella. Elipä talossa emäntä, aika kielevä akka, jonka rajantakaisetkin retkeläiset rauhantoimissa kulkiessaan olivat tulleet tuntemaan. Kai olivat monta kertaa hänen kanssaan suukopua pitäneet.

    Mutta kun vihan aika tuli ja vainolaisten nähtiin taloon ryntäävän, mentiin piiloon kuka kunnekkin ennätti. Emäntä hädissään syöksähti sillan alle nauriskuoppaan, ”Jotta täällä mä kai säilyn, kun vallan hiljaa olen”. Vainolaiset ennättivät tupaan ja keskenään muistelivat: ”Tässä talossahan se oli ennen kielas akka, mutta mihinkäs se nyt on joutunut?” 

    Akkapas ei malttanutkaan äänettä moista loukkausta kuulla, vaan päläytti piilostansa: ”En ole kielas enkä mielas, vaan sanon asiat arvolleen”. A vot, tuostahan akka rukka keksittiin ja raahattiin piilostaan ulos ja surmattiin, ja sen jälkeen talokin poltettiin.

    Siihen loppui senkin talon tarina. Eläjät hävisivät sodan melskeissä, ettei enää ollut uuden kodin kohottajaa sille sijalle. ”Kartanon kedon” nimellä kuuluvat emännän entiset pellot nykyään Kopsan talolle. Nähdään nurmikolla useita kiukaan ja huoneen sijoja. Siinä erään kiukaan vieressä vielä muuan kolmihaara koivukainen humisee Lumiaisten kielaan emännän surullista tarinaa. 1