-
Pappilat paketissa
Loppukiri tuotti tulosta ja saimme viime hetkellä valmiiksi myös Viinikan no 33 eli Alapappilan asujaimistot. Myös pappilan eli Koortilan no 34 historiikkia tarkennettiin ja lisättiin lähdelinkkejä. Aika hieno ”tähtirivi” on jo vasemmassa valikossa. Kiitos Lea, Sari ja Ritva! Näin kevään kunniaksi artikkelikuvana ovat (tulevat) rovasti ja ruustinna simaa hörppimässä! Alapappilan kuvaa etsimme ja kysyimme sitä…
-
Porinoita Pirttijärveltä – osa 2
Sanginjoen kylän Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Pirttijärvellä on ollut asutusta kauan. Eräs puukuppi löytyi järven pohjasta. Siinä kupissa oli kaiverrustyyli sellainen, että sitä tyyliä käytettiin ensi kerran noin 350 vuotta sitten, eli kauan on tällä paikalla asuttu tai ollut jotain toimintaa,…
-
Porinoita Pirttijärveltä – osa 1
Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon…
-
Laitasaaren perukirjoja 1902-11
Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset…
-
Muhoksen kirkko (1872)
…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2 Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu…