Jyväskylän tyttökoulu, ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu. Lina Granrothista tuli koulun ensimmäinen johtajatar vuonna 1864.

Äiti ja kummisetä Hamer, koulun alku Oulussa

17.8.1837 Carolina (Lina) Sofia Granroth syntyi Oulussa äidilleen, 21-vuotiaalle Catharina (Katariina, Kaisa) Sofia Annantytär Granrothille (s. 1816 Kempele) aviottomana. Granroth-suku on Kuusamosta, esivanhempia mm. Kuusamon ensimmäinen nimismies, pitäjänkirjuri Sigfrid Kustaanpoika Granroth ja vaimonsa Brita Johanintytär Keckman, Pudasjärven kirkkoherran tytär.

Linan kasvatti-isä ja kummisetä oli Oulussa asuva saksalainen tukkukauppias ja Ruotsi-Norjan varakonsuli, Lyypekin konsuli Nikolaus (Nils) Justus Albert Hamer (s. 10.11.1798 Lyypekki). Linan äiti tuli taloon piiaksi vuonna 1836 ja myöhemmin hänestä oli konsulin taloudenhoitaja, hushollerska. Hamerit olivat tulleet Saksasta Ouluun vuonna 1820; isä, niinikään tukkukauppias Justus Albert Hamer (s. 5.3.1757 Lyypekki, k. 7.7.1827 Oulu) sekä poika Nils. Saksaan jäi kaksi veljeä Johannes Christoph Friedrich Hamer Hampurissa ja Heindrich Wilhelm Ludvig Hamer Lyypekissä. Jälkimmäisen mainitaan olevan sinnesvag. Ilmeisesti perheessä oli myös tytär Charlotta. Hamerit asuivat korttelissa nro 1, talossa joka sijaitsi tontilla nro 13. Perukirjan kirjoittanut Frans Johan Franzen, naapurista eli tontilta nro 15. Hamerilla on henkikirjassa usein merkintä ”resande”, matkustavainen – olihan hän tukkukauppias. ^{1 2}

1848 Lina aloitti koulunkäynnin Oulussa ruotsinkielisessä, yksityisessä pientenlasten koulussa eli mamsellien koulussa. Ilmeisesti Marie Junneliuksen koulussa eli nykyisessä Svenska Privatskolanissa, jota edelsi hänen vuonna 1848 perustamansa Bell-Lancasterskola.

1849 Nils Hamer omisti myös talon nro 64 ensimmäisessä korttelissa Torikadun varrella. Hän möi sen vuonna 1849 kauppamies Matts Stenmanille (1809-1855).

10.6.1850 Nils Hamer teki testamentin, jossa huomioitiin myös taloudenhoitaja Kaisa tyttärineen.

Opinnot jatkuvat Helsingissä ja Sveitsissä

1850 Lina aloitti 13-vuotiaana Christina Charlotta Blomqvistin koulussa Helsingissä. Lina oli etevä oppilas.

1852 koulu päättyi, Lina oli 15-vuotias. Hänelle löytyy merkintä pääsystä ripille Helsingissä 1853, mutta vuosiluku on todennäköisesti väärin.

1852 Linan sanotaan opiskelleen yksityisessä sisäoppilaitoksessa Sveitsissä; näin hän kertoi kun Ida Granath haastatteli häntä kirjaansa vuonna 1914. Todennäköisesti tämän ja Helsingissä opiskelun mahdollisti taloudellisesti kasvatti-isä konsuli Hamer, joka tiesi sveitsiläisen koulutuksen arvostuksen. Sveitsin aika sijoittuu syksystä 1852 syksyyn 1854. Hänelle löytyy rippikirjamerkintä päivälle 22.10.1854 Oulussa.

1854 Lina palasi Suomeen. Mitä hän teki ajalla 1855-58; ehkä auttoi äitiään sairastuneen kummisedän hoidossa.

1858 konsuli Nils Hamer kuoli lavantautiin 59 vuotiaana 11.3.1858. Naimaton konsuli oli testamentannut osan mittavasta omaisuudestaan taloudenhoitajalleen Kaisalle ja tämän tyttärelle Linalle. Testamentti ja perukirja. Omaisuuden arvo oli huimat 46.955 hopearuplaa ja 32,5 kopeekkaa.

Oulun kaupunki, 1. kaupunginosa. Tontti nro 13 näkyy punaisella ympyröitynä. Klikkaa kuvaa isommaksi.

Opettajaksi Helsinkiin, kummisedän perintö

6.9.1858 20-vuotias Lina matkusti laivalla Turkuun ja sieltä Helsinkiin.

1858 Lina aloitti opettajana Helsingissä uudessa, aikaisempaa monipuolisemmassa Blomqvistin koulussa. Entinen opettaja Sveitsin ajoilta pyysi häntä tehtävään. Koulu sijaitsi Annankadulla ja siellä opetettiin suomea, saksaa, ranskaa ja englantia sekä taideaineita.

7.-8.10.1858 Konsuli Hamerin omaisuus huutokaupattiin:

Oulun Wiikko-Sanomia 2.10.1858 no 40

Nästä Onsdag och Thorsdag den 7 och 8 i denna månad kl 10 f.m- anställes offentilig frivillig aukion uti aflidne Konsuln N. J. A. Hamers efterlemnade gård invid Torggatan, då hvarjehanda lösegendom, bestående förnämligast af guld, silver och koppar, säng-, gång- och linnenkläder, möbler och husgeråd, viner, cigarrer samt diverse kramvaror och åkdon m.m. till salu utbjudes; hvarom hugade kopare härmedelst underrättade varda. Vid samma tillfälle utbjudes äfven hälften af gården och tomten n:o 44 i 2:dra qvarteret, tillhörig aflidne skräddare-enkan Britha Blombecks arfningar, hvilket köp kommer att ske medels upp- och afslad.

Vid den auktion som thorsdagen den 7 dennes förröttas uti aflidne Kosuln Hamers gård vid Torggatan, försäljes äfven 5 goda arbetshästar och ett föl, tillhörige Uleåborgs stora skeppsvarfs- och rederi-bolag.

Uleåborg den 4 October 1858.
Stadens Auktionskammare

1860 äiti Kaisa osti osan Oulun kaupungin tontista (kaupungin osa 3, tontti 3, osuus tontista 1/4), myyjä oli laivuri Carl Henric Högman, 1. lainhuuto 12.3.1860, s. 42; 2. lainhuuto 9.4.1860, s. 50; 3. lainhuuto 7.5.1860, s. 62. – Tarkemmat tiedot kiinteistökaupasta puuttuvat.

Vuonna 1867 näkymä Oulun tuomiokirkon tornista Pikisaarille päin. Etualalla on Fabritiuksen talo, vasemmalla Heikolanniemi makasiineineen. Punaiset polttivat nämä talot 2.2.1918. Lähde Kansallisarkisto Journalistinen kuva-arkisto/Kaleva Kuvaan liittyvän artikkelin voit lukea Kaleva-lehdestä no 207, 1935 ³

Oppilaskodin perustaminen Ouluun

1860 syksyllä 22-vuotias Lina palasi Ouluun. Hän perusti Ouluun maksullisen Fruntimmersskolanin (Naistenkoulu) oppilaskodin. Ohjasi ja opasti lapsia läksyissä ja koulunkäynnissä.

Oulun Viikko-Sanomia 7.7.1860: ”De föräldrar, som bo på landet och vilja inackordera sina barn i staden för att gå i härvarande Fruntimmersskola, underrättas härigenom att jag från nästa hösttermins början emottager sådana, mot en afgift af 40 a 44 rub. s:r i månaden, efter öfverenskommelse, hvarvid jag förbinder mig att jemte den fysiska och moraliska vården äfven lemna nödig hjelp och ledning vid läxläsningen i hemmet. Äfven lemnar jag åt yngre och mindre försigkomna barn, som ej kunna ännu komma i Fruntimmersskolan, undervisning i de vanliga skolkunskaperna. Priset härföre ar 20 rub. s:r om året för half- och 16 för helpensionärer, men 20 rub. om de begagna instrument. Uleåborg den 29 juni 1860. Lina Granroth”.

1862 Linan perustama oppilaskoti lopetti toimintansa. Lina oli 24-vuotias.

1862 Lina osti Muhoksen Laitasaaren Puujalan no 50 tilan, myyjä oli Antti Juhonpoika Mäkelä, tilan aiempi omistaja. Tila ostettiin mitä ilmeisimmin Hamerin perintörahoilla. Henkikirjaan Lina ilmestyy vasta 1866. Tila oli rappiolla, myyjä mainitaan rutiköyhäksi.

Sveitsiin pariksi vuodeksi

1863 Lina oli jälleen Sveitsissä. Mm. Laitasaaren Viskaalissa eli Koistilassa no 22 syntynyt Olof Wallin opiskeli siellä Jyväskylän kansakoulunopettajaseminaarin rahoituksella saamaan aikaan. ⁴

23.11.1863 äiti Kaisa muutti Oulusta Puujalkaan, jonka hänen tyttärensä Lina omisti. Tilan renki meni naimisiin Kaisan veljen Jaakon tyttären kanssa, saivat kaksi lasta Tuohinossa.

Tyttökoulun johtajaksi Jyväskylään

11.1.1864 Lina palasi Suomeen. Hänet oli kutsuttu Jyväskylän Yksityisen tyttökoulun (kuva alussa) johtajattareksi, 26-vuotiaana. Koulu oli Suomen ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu ja Lina sen ensimmäinen johtajatar. Wallin oli yksi koulun perustajista. Hallintotöiden lisäksi Lina opetti ruotsia, saksaa, ranskaa, kaunokirjoitusta ja piirustusta. Wallin opetti koulussa historiaa. Linaa kuvataan oppineeksi, herttaiseksi ja lämminsydämiseksi, nöyräksi ja kärsivälliseksi. Hän myös majoitti luonaan oppilaita, maksimissaan kuutta kerrallaan ja peri heiltä 40 markan kuukausimaksun.

12.4.1864 äiti Kaisa avioitui Ouluun vuonna 1860 muuttaneen baijerilaissyntyisen liikemiehen Eberhard Meyerin kanssa. He asuivat tuolloin Oulunsuussa Nykäsen no 17 tilalla, jonka Meyer oli ostanut 24.3.1864 kauppiailta Ferdinand Granberg ja em. Frans Johan Franzen. Kaisa oli ollut myös Meyerin taloudenhoitaja ja tätä kymmenen vuotta vanhempi. Hamerin huushollissa Kaisa oli oppinut saksaa, myös Meyer oli saksalainen.

1867-68 lukuvuodeksi Lina jäi terveysongelmien vuoksi virkavapaalle, ilmeisesti työmäärä ja vastuu olivat liian suuret. Hänet mainitaan myös kivulloiseksi.

1869 keväällä Lina erosi työstään, hän oli silloin 31-vuotias. Matkusti 12.8.1869 Helsinkiin ja jatkoi sieltä matkaa jälleen Sveitsiin.

29.7.1871 Oulun Viikko-Sanomia: Ilmoitus. Varkaan käden kautta on Tuohinon maalla Laitasaaren kylää ja Muhoksen pitäjää yöllä sisällä-olevan heinäkuun 24 p. vasten kadonnut yksi suden-nahkanen reki-velti, varustettu viheriäisellä villa-päällyksellä, jonka yksi laita on paikattu nelisnurkkaisella erinäköisellä vaatteella. Tämän takasin-tuoja saapi rehellisen palkinnon samalla maalla. E. Meier.

Pensionaattikoulut Sveitsissä

1873 Hänellä ja toisella opettajalla, Marie Traboldilla, oli pensionaattikoulu Sveitsin Bernissä. Koulu oli tarkoitettu varttuneemmille tytöille, joiden tavoitteena oli opettajan ura. Opetettiin mm psykologiaa, pedagogiikkaa ja sen historiaa, luonnontieteitä sekä Ranskan ja Saksan kirjallisuutta ja matematiikkaa. Lisäksi tarvittaessa musiikkia, laulua, englannin ja italian kieltä. Helsingfors Dagbladet-lehdessä oli useita ilmoituksia koulusta aina keväisin ja kesäisin. Varakkaammat lähettivät lapsiaan kouluun Sveitsiin. Opetuskielenä joko saksa tai ruotsi.

1876 Linalla oli koulu Veveyssä Geneven järven rannalla. Koulu toimi hänen kodissaan. Lina lupasi voimaannuttavaa hoitoa ja ulkoilua vuoristossa etenkin heikkoudesta kärsiville lapsille. Myös tämän koulun ilmoituksia oli usein helsinkiläisissä lehdissä.

1880 keväällä 42-vuotias Lina luopui koulustaan ja sen toimintaa jatkoi Marie Chevalier. Lina vietti elämästään yhteensä 18 vuotta Sveitsissä. Heinäkuussa 1880 Lina asui jo Oulussa, lehti-ilmoituksen mukaan. Hänen tietojaan ei kuitenkaan löydy Oulun eikä Muhoksen kirkonkirjoista.

21.5.1881 äiti Kaisa ja isäpuoli Meyer muuttivat Oulusta Muhokselle, Laitasaaren Puujalkaan joka oli edelleen Linan omistuksessa.

Ranskankielen yksityistunteja Oulussa

1881 Lina asui Kirkkokatu 40:ssä. Hän halusi opettaa lukemisen ja keskustelun avulla oppilaille ranskan kieltä. ”Lecture et conversation chez Lina Granroth, Kyrkogatan 40”, kertoi ilmoitus oululaisissa lehdissä. Ilmeisesti oppilaita ei löytynyt, koska ilmoitukset loppuivat jo saman vuoden joulukuussa. ^{5 6}

1885 marraskuussa isäpuoli Meyer julkaisi Oulun lehdessä ilmoituksen, ettei hän vastaa tuolloin 48-vuotiaan Linan veloista. Lina oli valittanut kirjeessä ystävälleen ettei saa Hamerin perintörahoja ulos pankista; ilmeisesti isäpuoli hallinnoi koko omaisuutta.

13.12.1885 Meyerille ja Eeva Leinoselle syntyi kaksoistyttäret. Eeva oli tullut Paltamosta Puujalan tilalle palvelijaksi vuonna 1882.

Mieli järkkyi, 15 vuotta Niuvanniemessä

21.12.1885 Lina julistetaan Oulun raastuvanoikeudessa holhouksen alaiseksi. Holhooja on oululainen nahkuri, tehtailija Anders Johan Wettersten.

27.12.1885 Lina lähetettiin Kuopioon Niuvanniemen sairaalaan. Äiti Kaisa oli lähetetty sinne jo 6.1.1885. He ehtivät olla sairaalassa yhtä aikaa noin puolitoista vuotta.

1886 äiti Kaisa ja isäpuoli ostivat Puujalan tilan Linalta. Kaupan hoiti todennäköisesti Meyer yksin, olihan Kaisa sairaalassa. Siihen asti tilukset olivat olleet vuokralla Meyerille.

15.9.1887 äiti Kaisa kuoli Niuvanniemessä 71-vuotiaana, diagnoosina dementia.

Pääsikö Lina käymään Oulussa äitinsä kuoleman vuoksi? Äidin perukirjaa ei löydy arkistoista. Linalle on kaksi ehtoolliskäyntiä Oulussa 23.10.1887 ja 29.4.1888.

5.11.1887 Oulun Ilmoituslehti: Täten olen pakoitettu, huonon terveyteni vuoksi, kieltäytyä vastaanottamaan sikoja valmistettavaksi, vaan ainoastaan suolaan ja savustan, saan täten arvoisille lähettäjille ilmoittaa. E. Meijer. Muhos.

8.3.1890 Meyer ja Eeva Leinonen avioituivat Muhoksella.

5.1.1892 liikemies, ”makkaramestari” Meyer kuoli 65-vuotiaana verensyöksyyn. Lue muistokirjoitus ja perukirja. Molemmissa on pieniä virheitä. Leski-Eeva avioitui 8.11.1894 Juho Huttusen kanssa; he asuivat myöhemmin Vauhkolassa no 53 perheineen. Juho oli tullut Sotkamosta Muhokselle Puujalan rengiksi 28.1.1894.

Takaisin Ouluun, kuolema

31.5.1900 Lina pääsi Niuvanniemestä oltuaan siellä lähes 15 vuotta ja palasi Ouluun. Saattoi sen jälkeen olla 1909 valmistuneessa ”Hermolassa” Oulun Tuirassa. Toki Oulussa asui hänen sukulaisiaankin. ⁷

Lina on kuvassa 77-vuotias; Ida Granath haastatteli häntä vuonna 1914 kirjaansa varten.

25.5.1918 Lina kuoli Oulussa 80-vuotiaana.

^{8 9}