-
Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 2
Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, ensimmäisen osan voit lukea tästä. Muhoksen sk:n Kärnänkankaan ampumarata rakennuksineen oli tuon ajan ”haitekkia”. Betoninen näyttösuoja mahdollisti laukauskohtaisen tuloksennäytön ampujalle ja yleisölle. Näyttösuojassa oli mies ”laikanvarressa” ja tulos ilmoitettiin laikan asennolla maalitauluun nähden. Sain kunnian tutustua 1990-luvulla kunnianarvoisaan isänmaan ystävään, veteraaniin ja kaukopartiomieheen nimeltään Sulo Uitto. Minun…
-
Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 1
Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, joka julkaistaan kahdessa osassa sivustolla. Klikkaa kuvaa isommaksi niin näet myös kuvatekstin. 1930-luvun laman hellittäessä Suojeluskuntatoiminta vilkastui voimakkaasti. Pitäjissä oli oma suojeluskunta ja lähes jokaisella kylällä oma alaosasto. Oulujokilaaksossa sk-toiminta oli laajimmillaan 1938-39 sekä välirauhan aikana 1940-41. Rauhansopimuksella vuonna 1944 sk-toiminta kiellettiin ja jäljellä oleva omaisuus takavarikoitiin.…
-
Metsänhoitaja Torsten Rydman
Rydmanin perhe asui Halolassa no 1, Muhoksen puolella Torsten Wolmar Gustaf Adolfinpoika Rydman (s. 9.5.1872 Pertteli, k. 6.10.1959 Helsinki). Pertteli sijaitsee Varsinais-Suomessa ja se liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Puoliso 9.1.1911 Oulussa Minna Matilda Magnuksentytär Rosendal (s. 8.3.1883 Oulu, k. 21.10.1961 Helsinki). Molemmat on haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Torsten Rydman oli kirkkoherran poika, kävi koulua Turussa, Vaasan…
-
Väärä no 5 historia
Mitä vanhemmiksi talot käyvät, sitä haastavampia ovat selvitettävät historiikitkin. Väärän kantatalo on Huovinen, jonka Sari oli jo onneksi tutkinut aiemmin. Minulle jäi siis tehtäväksi selvittää asujaimisto 1690-1700 lähtien. Historiikin voivat jäsenet lukea tästä. Tämän tilan kohdalla lausun erikoiskiitokset valokuvien lähettäjille – niitä saatiin sekä Väärästä että myös siitä lohkotuista torpista ja mäkituvista. Kuvia on skannattuna…
-
Karjalainen evakkoväki Muhoksella – osa 3
Toinen evakkoon lähtö Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesäkuun alkupuolella 1944 suomalaiset joukot aloittivat perääntymisen kiireellä myös Petroskoista. Käsnäselän väki koottiin kesäkuun lopussa evakuointia varten Käsnäsenjärven päähän, maantien varressa olevaan metsään. Karjanajajat lähtivät jo viikkoa aikaisemmin lehmäkarjan kanssa lähes kuukauden kestäneelle pitkälle taipaleelle. Ajajien joukko koostui nuorista neitosista ja pojista, sekä vanhoista naisista. Aika kului. Aurinko kiersi…