-
Laitasaarelaiset perustivat Yli-Utoksen kylän
Monikaan ei ehkä tiedä, että laitasaarelaiset perustivat nykyisin Utajärveen kuuluvan Yli-Utoksen kylän. Tuolloin kylän nimeksi tuli Kustaankylä, silloisen hallitsijan kuningas Kustaa III:n mukaan. Kylä on perustettu vuonna 1789 ja asialla ovat olleet laitasaarelaiset Heikki Pekkala (Kuosmanen eli Ojanperä eli Koskela, s. n. 1743, k. 10.11.1807 Utajärvi), Muhoksen lukkari Samuel Aspegren (s. 22.9.1747, k. 12.8.1791), Jaakko…
-
Isojaon aikaiset toimitukset Laitasaaressa
Isojako päättyi Laitasaaren osalta 1860 luvulla. Minulla on usean talon paperit ja niissä näkyy päivämäärä 24.2.1864. Vanhat kantatilat näyttävät halotun tuolla päivämäärällä kahteen erilliseen osaan. Syitä tähän on monia, mutta yleisesti halkomisella erotettiin yhteisomistus. Esimerkiksi Laukka nro 24 erotettiin kyseisellä päivämäärällä 24:1 Laukka ja 24:2 Timonen tiloiksi. Sama on Perttunen 21, myös Putaala 48…
-
Ensimmäiset verotalonpojat Laitasaaressa
Limingan Laitasaaren kylä käsitti nykyisen Pikkaralankylän ja Utajärven Sotkajärvenkylän välisen alueen. Oulun kaupungin perustamisvuoden 1605 jälkeen kylä kuului Oulun pitäjään ja sen itäraja rajoittui joen länsipuolella Tikkala no 2:n ja Valkola no 39 tilojen väliin. Joen itäpuolella se rajoittui Halolan no 1 ja Kähkösen no 40 väliin. Oulujokilaakson historiakirjassa Laitasaareen 1500-luvulla luetuista taloista suuri osa…
-
Vallesmannin perhe, muistoja Heljästä
Raimo Ranta on koonnut lainauksia Sesse Koiviston romaanista Vallesmannin perhe, joka perustuu hänen isänäitinsä Eufrosyne Tigerin eli Effan ja tämän perheen elämänvaiheisiin. Sesse käytti kirjan lähteinä Effan ja muiden sukulaistensa kirjeitä, sanomalehtileikkeitä ja setänsä Arthurin muistelmia. Kirjassa kerrotaan myös Heliasta ja sen asukkaista. 1 Seppämestari Johan Tiger kirjoittaa pojalleen Fransille 28.4.1881 Oskari on ostanut Muhoxselta Hellin…
-
Muhoksen rippikirja 1699-1722
Muhos sai ensimmäisen kappalaisen noin vuonna 1628. Muhoslaiset anoivat vuonna 1656 kappalainen Abraham Erici Bongia omaksi kirkkoherrakseen perustellen anomustaan mm. sillä, että Bong on hoitanut virkaansa jo 28 vuotta suurella ahkeruudella. Muhoksen ensimmäinen rippikirja Bongin 1628-67 ja hänen seuraajansa Ericus Sigfridi Brax’in 1665-90 ajalta ei ole säilynyt rippi-, kaste-, ja kuolinkirjoja tai niitä ei ole…