-
Mattilan Jenni-mummi
Tyttärentytär kertoo mummistaan Jenny Elisabet Mattilasta (s. 23.5.1905) joka asui ensin Kärnäntiellä Mattilassa, myöhemmin Romppaisentiellä Hautala -nimisessä talossa. Jenni-mummi oli iloinen ja ahkera. Jenniä ei rasittanut työt koskaan, aina oli aikaa auttaa naapureitakin. Monet kyläläiset muistavat Jennin hänen heleästä naurustaan. Mummi oli monitaituri; leipoi leivät ja pullat, teki navettatyöt ja oli pellolla. Ompeli kotiväelle vaatteet…
-
Mummon luona Monolassa – osa 3
Aurora oli aikansa vanki Mummo puhui käheällä äänellä, melkein kuiskaten. Vamma oli seuraus lapsuusiällä tehdystä, epäonnistuneesta kyhmyleikkauksesta äänihuulissa. Musikaalinen tyttö ei enää sen jälkeen kyennyt laulamaan, mutta puute korvattiin siirtymällä pianonsoittoon. Nuori Aurora eli Ruuri (Rori) osoittautui niin lahjakkaaksi, että hänen soitonopettajansa suositti jatko-opintoja Helsingissä, jopa ulkomailla. Suunnitelma hyytyi kuitenkin käytännön vaikeuksiin. Rautatietä Pohjois-Suomeen ei…
-
Mummon luona Monolassa – osa 2
Elämäntoveri Viktor Gideon Aulin (1854-1920), papin poika Lapualta, oli nopea käänteissään. Kun hänet helmikuussa 1878 vihittiin papiksi, hän oli vasta edellisenä päivänä täyttänyt 24 vuotta. Ensimmäisen papinvirkansa hän sai Muhoksen kirkkoherra Samuel Strömmerin apulaisena, ja ensimmäisen esimiehen perheestä löytyi tuleva elämäntoverikin. Muhoksen pappilassa oli kolme viehättävää tytärtä, joista keskimmäiseen, Hedvig Auroraan, tumma ja komea, myöhemmin…
-
Sanginjoen elämänmenosta 1967
Anja Hämäläinen o.s. Lohela lähetti sivustolle artikkelin Sanginjoen elämänmenosta vuodelta 1967. Siinä haastatellaan Anjan isoäitiä Iidaa Lusikan no 62 Harjusta ja kerrotaan Sanginjoen kylän senhetkisestä elämästä, koulusta ym. Lisäksi haastatellaan kauppiasta ja koulun opettajaa Heikki Markkasta. Tässä artikkelissa muutamia poimintoja siitä. Sanginjokelaiset tarvitsevat postiaseman ja lisää työpaikkoja Ylisanginjoki on noin 50 taloa käsittävä kylä. Kylän väestö saa…
-
Mummon luona Monolassa – osa 1
Lapsuudenmuistoja 30-luvun Muhoksen Laitasaaresta Helsinkiläinen Strömmer-suvun jäsen Ea Rahikainen, o.s. Wirkkula (1923-2003), teki elämäntyönsä toimittajana Uudessa Kuvalehdessä, Viikkosanomissa ja Me Naisissa. Hän julkaisi useita mieleenpainuvia teoksia, mm. Kanta-asukkaat (Kirjayhtymä 1994) ja Kultakaivos rinnassa (Kirjayhtymä 1997). Ean mummo Hedvig Aurora Aulis (1852-1940) oli Muhoksen (1857-80) ja Limingan (1880-89) kirkkoherrana toimineen Samuel Strömmerin tytär. Ean kertomus Mummon…