-
Vauhkolan isäntä muistelee – kummituksia ja muita (osa 4)
Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Tässä viimeinen osa muistelmista. Kiitokset Ristolle ja Pentille! Joen ylitys oli siihen aikaan erikoista touhua. Joki oli täynnä tukkeja ja niitä piti väistellä ja ohjailla. Puomit oli mm. Malurin kohdalla. Oulujoessa uitiin eikä vesi tuntunut kylmältä. Seurojentalon kohdalla oli loivaa rantaa ja pitkät hiekkasärkät keskellä,…
-
Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1
Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön…
-
Puolukassa 1950-luvulla
Oli kaunis syksyinen sunnuntaiaamu Laitasaaressa. Äitini Hanna ja naapurin Helmi olivat käyneet puolukassa lauantaina kaukana kunnan rajalla, jopa osin Tyrnävän puolella. Komeita tummanpunaisia puolukoita he olivat saaneet kerättyä mukavasti, sillä saalista oli tullut 6-7 sankoa molemmille. Siinä olikin kantamista – osa piti jättää metsään piiloon haettavaksi seuraavana päivänä. Lähdimme sitten noutamaan niitä, mukana olivat isäni,…
-
Mummon luona Monolassa – osa 7
Lapsuuden leikit Lapsuuden varhaisimmista aistimuksista mieleeni on jäänyt Monolan tuoksu. Se pysyi vuodesta toiseen aina samana ja lehahti tuttuna vastaan, kun pitkänkin ajan jälkeen Monolan oven avasi. Se oli vanhojen esineiden, ajan patinan, kahvin, mausteiden, lamppuöljyn ja lukemattomien tuntemattomien ainesten salaperäinen sekoitus. Se oli monivivahteisempi kuin naapurissa, missä aina tuoksui pelkästään puhtaalta. Hägglundeilla näyttikin alati…
-
Vauhkolan isäntä muistelee – vanhat esineet (osa 3)
Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Vanhoja esineitä on meillä toistasataa. Vaimo jo kyllästyi niihin, piti viedä osa traktoritalliin, osa niistä on vanhalla puolella. Aikoivat hakea osan kotiseutumuseoon, vaan eivätpä ole vielä ehtineet. Asuintalossa on myös komea Amerikanarkku, sen toivat Mertaniemen veljekset Suomeen palatessaan. Löytyy mm. riihivarsta vuodelta 1903, puukolla on…