-
Mummon luona Monolassa – osa 6
Vilho sai tehtävän Aikoinaan Vilhon sairastuminen oli ollut koko perheelle ankara isku. Äitinikin, silloin 12-vuotias, muisteli usein sitä aikaa järkyttyneenä. Vilho oli kävellyt huoneessaan edestakaisin rauhattomana ja unettomana ja vaipunut yhä syvemmälle omaan maailmaansa. Häntä oli alkuun hoidettu sairaalassakin, mutta ilmeisesti lievänä tapauksena ja omasta toivomuksestaan kotiutettu. Lupaavat opinnot olivat katkenneet. Kun poika palasi kotiin…
-
Vauhkolan isäntä muistelee – urheilua (osa 2)
Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Vielä kaksi mielenkiintoista artikkelia tulossa tämän jälkeen! Sitä tuli urheiltua, keskimatkoja juoksin. Juoksua ei varsinaisesti reenattu eikä lenkkeilty, juostiin vaan ilolla. Keväällä kun maantiet alkoivat sulaa ruvettiin juoksemaan. Rautatietä myöten oli myös hyvä hipsutella koska se suli aiemmin kuin maantie – radalla käytettiin tuolloin hiekkaa…
-
Vauhkolan isäntä muistelee – sota-aikaa (osa 1)
Lohelan Pentti on haastatellut Vauhkolassa asuvaa Risto Huttusta (s. 1934). Ohessa ensimmäinen osa artikkelisarjasta. Suuret kiitokset Pentille, kun ehdit haastattelemaan ja Ristolle mukavista muisteluista! Edessä vasemmalla Riston sodassa kaatunut veli Mauri – klikkaa kuvaa isommaksi. Tunnistatteko muita? Hangaskankaalla oli raiteilla sota-aikana saksalaisten tavaravaunuja, niitä oli toista sataa. Sieltä poikasena haettiin panoksia ja muuta. Oli vehnäjauhoja,…
-
Mummon luona Monolassa – osa 5
Viinikasta Monolaan Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä;…
-
Mummon luona Monolassa – osa 4
Maan suola Äitini Toini Wirkkula, o.s. Aulis, oli hyvin kiintynyt enoonsa Samuel Abraham Strömmeriin (1854-1923), joka olikin ollut hyvin mukava mies. Jo esikoistaan odottaessaan äiti oli päättänyt, että juuri Samppa-enon hän haluaa lapsensa kastamaan. Pian olisikin ollut liian myöhäistä. Muhoksen kirkkoherra Samuel Abraham Strömmer kuoli 5.7.1923, kolme kuukautta sovittujen ristiäisten jälkeen. Hänen muistokseen annettiin myös…