-
Suojeluskuntatoimintaa Oulujokivarressa – osa 2
Haapasalossa asuva Tauno Perälä lähetti meille tämän kirjoitelman, ensimmäisen osan voit lukea tästä. Muhoksen sk:n Kärnänkankaan ampumarata rakennuksineen oli tuon ajan ”haitekkia”. Betoninen näyttösuoja mahdollisti laukauskohtaisen tuloksennäytön ampujalle ja yleisölle. Näyttösuojassa oli mies ”laikanvarressa” ja tulos ilmoitettiin laikan asennolla maalitauluun nähden. Sain kunnian tutustua 1990-luvulla kunnianarvoisaan isänmaan ystävään, veteraaniin ja kaukopartiomieheen nimeltään Sulo Uitto. Minun…
-
Maanviljelijä Aappo Keränen 60-vuotias (1935)
Aappo Keränen kuvassa oikealla – sukulaisten tunnistus. Keskimmäinen mies tuntematon. 1910-luvun alku. Klikkaa kuvaa suuremmaksi. Tänään täyttää maanviljelijä Aappo Keränen Muhoksella 60 vuotta. Maanviljelijä Keränen on nuoresta lähtien harrastanut kaikkea yhteistä hyvää tarkoittavaa edistystä ja ollut mukana asioita toimeenpantaessa ensimmäisten joukossa. Oli perustamassa Muhoksen nuorisoseuraa ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana, ollen pitkät ajat seuran johtotoimissa…
-
Jaakko Kinnulan muistokirjoitus (1933)
Eilen kuoli kotonaan Muhoksen Laitasaaren Ylikosulassa maanviljelijä Jaakko Kinnula 64. ikävuodellaan. Maanviljelijä Kinnula oli syntynyt Oulujoen Ylikinnulassa. Mieheksi vartuttuaan lähti hän Australiaan, jossa oli noin 5 vuotta. Sieltä palattuaan ja mentyään naimisiin talontytär Johanna Kokon kanssa, osti hän apeltaan Ylikosusen ja Niemen tilat Muhoksen Laitasaaresta. Tiloja, jotka olivat yhdysviljelyksessä, kunnosti maanviljelijä Kinnula huomattavasti sekä maiden…
-
Ansioäiti Muhokselta
Tasavallan presidentti ojensi sunnuntaina 11.5.1969 Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin 17 ansioituneelle äidille presidentinlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa. Heidän joukossaan oli myös muhoslainen emäntä Olga Heimonen. Emäntä Olga Heimonen on syntynyt Sotkamossa 11.4.1908. Avioliittoon hänet vihittiin 24.3.1929 maanviljelijä Väinö Heimosen kanssa. Lapsia avioliitosta syntyi 9, joista yksi on kuollut. Kaikki lapset on koti voinut oppikoulun ja ammattikoulujen kautta…
-
Väinö Heimosen elämästä
Väinö Eino Heimonen (1901-1987) kirjoitettiin 8-vuotiaana Karttulan Hautamäen ylempään kansakouluun 1.10.1909 – hän kävi siellä kahdeksan lukukautta. Päästötodistuksen hän sai 15. toukokuuta 1913. Väinö oli tunnollinen ja hyvä oppilas; todistuksessa kymppejä olivat uskonoppi, historia ja piirustus. Muut aineet olivat yhdeksikköjä, paitsi laulussa Väinöllä ei ollut taitoja, todistuksessa siinä toppasstooli eli numero 4. Väinö hakeutui Muuruveden…